Eurovaalit 2014 http://janispetrus.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132104/all Tue, 29 Jul 2014 09:58:57 +0300 fi Stubb ratsasti pääministeriksi ison rahan tuella http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/172760-stubb-ratsasti-paaministeriksi-ison-rahan-tuella <p>Kokoomuksen Sirpa Pietikäinen teki kevään vaaleissa taloudellisesti kaikkensa saadakseen jatkokauden europarlamenttiin. Myös saman puolueen Alexander Stubbille eurovaalit olivat jättipanostuksen paikka.</p><p>Pietikäinen upotti vaaleihin jättimäiset 183&nbsp;701,19 euroa ja Stubb myös huimat 126&nbsp;596,13 euroa.</p><p>Heidän rahoituksessaan on kuitenkin yksi valtava ero. Siinä missä Stubb käytti massiiviseen kampanjaansa vain saamaansa tukirahaa rikkailta yksityishenkilöiltä ja yrityksiltä (<a href="http://www.vaalirahoitus.fi/fi/index/vaalirahailmoituksia/ilmoituslistaus/EUV2014/FI/fa0424ca9cd59ca49d2d5083822e141278cced2a/E_VI_EUV2014.html">Katso Subbin ilmoitus ja rahoittajat täältä</a>), oli Pietikäinen valmis suuriin henkilökohtaisiin uhrauksiin omien säästöjen ja lainojen muodossa (<a href="http://www.vaalirahoitus.fi/fi/index/vaalirahailmoituksia/ilmoituslistaus/EUV2014/FI/03a0c5c0c56303c3997b443b25533ad002bdcd8c/E_VI_EUV2014.html">Katso Pietikäisen ilmoitus ja rahoittajat täältä</a>).</p><p>Pietikäinen laittoi omia varoja kampanjaansa peräti 49&nbsp;147,98 euroa, yhden kalliimman puoleisen henkilöauton verran. Lainoja hän otti tukiryhmineen vielä enemmän, 60&nbsp;000 euroa. Tätä lainaa maksetaan suunnitelman mukaan takaisin viiden vuoden ajan 1715,82 euroa kuussa.</p><p>Pietikäisen kampanja oli myös toteutuksensa puolesta poikkeuksellisen valtavan ulkomainonnan vuoksi. Siihen paloi rahaa peräti 127&nbsp;359,01 euroa.</p><p>Käytti Stubbkin tosin lähes 50&nbsp;000 euroa ulkomainontaan, mutta televisiomainontaan meni häneltä selvästi Pietikäistä enemmän, yli 20&nbsp;000 euroa.</p><p>Ei tullut näistä vaaleista rakennemuutoksessa kärvistelevälle medialle pelastajaa, mutta Stubbin ne kyllä auttoivat pääministeriksi; hän sai eurovaaleista valtavan nosteen kokoomuksen puheenjohtajakisaan.</p><p><a href="http://vaalit.yle.fi/tulospalvelu/2014/eurovaalit/ehdokkaat_aanimaarajarjestyksessa.html">Yli 148&nbsp;000 ääntä</a> kansalaisilta oli sellainen suoritus, että moni konservatiivinenkin kokoomuslainen kääntyi Stubbin taakse.</p><p>Pahoillaan eivät ole myöskään Stubbia rahoittaneet Björn Wahlroos, Mikael Lilius, Kari Stadigh ja Chaim &rdquo;Poju&rdquo; Zabludowicz. Hekin saivat haluamansa miehen maan keulille.</p> Kokoomuksen Sirpa Pietikäinen teki kevään vaaleissa taloudellisesti kaikkensa saadakseen jatkokauden europarlamenttiin. Myös saman puolueen Alexander Stubbille eurovaalit olivat jättipanostuksen paikka.

Pietikäinen upotti vaaleihin jättimäiset 183 701,19 euroa ja Stubb myös huimat 126 596,13 euroa.

Heidän rahoituksessaan on kuitenkin yksi valtava ero. Siinä missä Stubb käytti massiiviseen kampanjaansa vain saamaansa tukirahaa rikkailta yksityishenkilöiltä ja yrityksiltä (Katso Subbin ilmoitus ja rahoittajat täältä), oli Pietikäinen valmis suuriin henkilökohtaisiin uhrauksiin omien säästöjen ja lainojen muodossa (Katso Pietikäisen ilmoitus ja rahoittajat täältä).

Pietikäinen laittoi omia varoja kampanjaansa peräti 49 147,98 euroa, yhden kalliimman puoleisen henkilöauton verran. Lainoja hän otti tukiryhmineen vielä enemmän, 60 000 euroa. Tätä lainaa maksetaan suunnitelman mukaan takaisin viiden vuoden ajan 1715,82 euroa kuussa.

Pietikäisen kampanja oli myös toteutuksensa puolesta poikkeuksellisen valtavan ulkomainonnan vuoksi. Siihen paloi rahaa peräti 127 359,01 euroa.

Käytti Stubbkin tosin lähes 50 000 euroa ulkomainontaan, mutta televisiomainontaan meni häneltä selvästi Pietikäistä enemmän, yli 20 000 euroa.

Ei tullut näistä vaaleista rakennemuutoksessa kärvistelevälle medialle pelastajaa, mutta Stubbin ne kyllä auttoivat pääministeriksi; hän sai eurovaaleista valtavan nosteen kokoomuksen puheenjohtajakisaan.

Yli 148 000 ääntä kansalaisilta oli sellainen suoritus, että moni konservatiivinenkin kokoomuslainen kääntyi Stubbin taakse.

Pahoillaan eivät ole myöskään Stubbia rahoittaneet Björn Wahlroos, Mikael Lilius, Kari Stadigh ja Chaim ”Poju” Zabludowicz. Hekin saivat haluamansa miehen maan keulille.

]]>
62 http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/172760-stubb-ratsasti-paaministeriksi-ison-rahan-tuella#comments Kotimaa Eurovaalit 2014 Eurovaalitulos Tue, 29 Jul 2014 06:58:57 +0000 Markku Huusko http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/172760-stubb-ratsasti-paaministeriksi-ison-rahan-tuella
ECR-ryhmä ja niin tai näin, aina väärinpäin http://simonelo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/169803-ecr-ryhma-ja-niin-tai-nain-aina-vaarinpain <p>Olen tyytyväinen Perussuomalaisten ryhmävalintaan europarlamentissa. European Conservatives and Reformists (ECR) nousee kolmanneksi suurimmaksi ryhmäksi. Nyt on todellinen vaikuttamisen paikka.</p><p>Britannian pääministerillä David Cameronilla ja UKIP:n puheenjohtajalla Nigel Faragella oli mahdollisuus laittaa isänmaan ja Euroopan etu edelle ja päästä historiaan: muodostaa europarlamenttiin yhteinen EU-kriittinen ryhmä.</p><p>Brittiläisten isänmaanystävien liittouma oli koko ajan epätodennäköinen, mutta erittäin toivottava. Valitettavasti se osoittautui lopulta mahdottomaksi.</p><p>Olen erittäin iloinen siitä, että pitkäaikainen yhteistyökumppanimme Tanskan kansanpuolue liittyi ryhmään yhdessä kanssamme. Heidän kärkiehdokkaansa <strong>Morten Messerschmidt</strong> sai käsittämättömät yli 460 000 ääntä. Toisena läpi meni nuorisojärjestön puheenjohtaja, ystäväni <strong>Anders Primdahl Vistisen</strong>. Hänelle erityisesti onnittelut.</p><p>Elämässä ja politiikassa täytyy oppia, että mikään valinta ei ole täydellinen. Ja poliittiset kilpailijat osoittivat kommenteillaan, että niin tai näin, aina väärinpäin.</p><p>Jokainen mahdollinen yhteistyökumppanimme on leimattu tavalla tai toisella &quot;äärimmäiseksi&quot;. Eurokraatille jokainen liittovaltiota vastustava on äärimmäinen. Näin ollen tämä luonnehdinta kokee nopeasti inflaation.</p><p>Ongelma on, että kun jokainen eri mieltä oleva on leimattu äärimmäiseksi, ei ole enää sanoja kuvaamaan sitä ehtaa tavaraa kuten Kreikan Kultaista aamunkoittoa.</p><p>EU-kriittisiä puolueita yritetään pistää samaan nippuun, mutta tosiasiassa samaan nippuun kuuluvat EPP ja eurososialistien SD.</p><p>On vaikea nähdä eroa näiden ryhmien puheenjohtajien <strong>Joseph Daulin</strong> ja<strong> Hannes Swobodan</strong> välillä. Perinteinen vasemmisto ja oikeisto kannattaa yhtä vahvasti liittovaltiota eli kauniisti sanottuna Euroopan Yhdysvaltoja. Kummatkin kannattavat sosiaalista markkinataloutta, vahvaa ympäristösääntelyä, verotuksen yhdenmukaistamista ja EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.</p><p>Eurovaalituloksen mielenkiintoisin piirre onkin, että EU-kriittisten pelossa EPP ja SD jakavat saman vuoteen.</p><p>Verkkouutisten mukaan ECR &quot;joutui ottamaan Perussuomalaiset ryhmäänsä&quot;. Höpsis, meidät otettiin avosylin vastaan.</p><p>Vuodesta 1999 lähtien meppinä toiminut <strong>Daniel Hannan</strong> totesi Suomen vierailullaan, että &quot;meillä [brittikonservatiiveilla] on Perussuomalaisten kanssa enemmän yhteistä kuin minkään muun suomalaisen puolueen. Kun kaikki halusivat tiiviimpää unionia ja rahaliittoa, Timo Soini oli ainoa poikkeus.&quot; Sain itsekin kunnian isännöidä Hannania <a href="http://www.hs.fi/politiikka/a1398396324728">eurovaalitilaisuudessani</a>.</p><p>Sen sijaan voi sanoa, että EPP-rukka joutuu jälleen ottamaan kokoomuksen <strong>Sirpa Pietikäisen</strong> ryhmäänsä.</p><p>Taas muutaman nahkahousubaijerilaisen korvat punottavat ja höyry nousee päästä, kun miljoona vihreän sävyä kertoo energia- ja ilmastopoliittista linjaansa.</p><p>Kyllä siinä tulee <strong>Eija-Riitta Korholaa</strong> ikävä.</p><p>Uskon ja toivon näkeväni saksalaisen Alternativ fur Deutschlandin ECR-ryhmässä. Seitsemällä paikallaan ja suuren EU-maan edustajana AfD olisi tärkeä lisä ryhmään.</p><p>On epäilty, että David Cameron ei voi ottaa AfD:ta ryhmään, koska se hermostuttaa Saksan liittokansleri Angela Merkelin.</p><p>Piti väite paikkansa tai ei, tosiasia on että ECR:n ryhmän suurimmat puolueet ovat lähes tasavahvasti brittikonservatiivit ja Puolan Laki- ja oikeuspuolue.</p><p>ECR:n jäsenistä päättää ryhmä yksimielisesti tai äänestämällä - ei Britannian pääministeri, <strong>Liisa Jaakonsaari</strong> eikä varsinkaan nimettömät suomalaiset virkamiehet.</p><p>Europarlamentti palaa vähitellen normaaliin päiväjärjestykseen. Eurovaalit tuntuvat vain kaukaiselta muistolta.</p><p>Hoetaan, että kaksi kolmasosaa äänesti EU-myönteisiä puolueita. Mainitsematta jää, että noin 60 prosenttia jäsenmaiden kansalaisista ei ollut riittävän kiinnostuneita mennäkseen vaaliuurnille.</p><p>Hoetaan, että EU:n on tehtävä enemmän talouden, sosiaaliasioiden ja kaiken muun eteen. Mainitsematta jää, että kansalaiset eivät halua EU:n tekevän enemmän, vaan itseasiassa vähemmän.</p><p>Kysytään, että kenestä tulee komission puheenjohtaja. Nimiä riittää<strong> Jean-Claude Junckerista</strong> kotimaiseen <strong>Jyrki Kataiseen</strong>.</p><p>Kysymättä jää, että millainen poliitikko näkee arvonnousuksi valinnan vaaleilla valitsemattomaan virkaan Brysselissä sen sijaan että johtaa omaa kansaansa vaaleilla valitussa virassa?</p><p>Loppukevennyksenä kerron, että pimeyden ytimestä bloggaava Berlaymonster teki osuvan runon englanniksi:</p><p><em>There once was a Finn called Katainen<br />Who for a top job was a-pinin&rsquo;<br />But the rise of the Right<br />Landed Europe in sh&ndash;te:<br />Now I bet he&rsquo;s regrettin&rsquo; resignin&rsquo;.</em></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olen tyytyväinen Perussuomalaisten ryhmävalintaan europarlamentissa. European Conservatives and Reformists (ECR) nousee kolmanneksi suurimmaksi ryhmäksi. Nyt on todellinen vaikuttamisen paikka.

Britannian pääministerillä David Cameronilla ja UKIP:n puheenjohtajalla Nigel Faragella oli mahdollisuus laittaa isänmaan ja Euroopan etu edelle ja päästä historiaan: muodostaa europarlamenttiin yhteinen EU-kriittinen ryhmä.

Brittiläisten isänmaanystävien liittouma oli koko ajan epätodennäköinen, mutta erittäin toivottava. Valitettavasti se osoittautui lopulta mahdottomaksi.

Olen erittäin iloinen siitä, että pitkäaikainen yhteistyökumppanimme Tanskan kansanpuolue liittyi ryhmään yhdessä kanssamme. Heidän kärkiehdokkaansa Morten Messerschmidt sai käsittämättömät yli 460 000 ääntä. Toisena läpi meni nuorisojärjestön puheenjohtaja, ystäväni Anders Primdahl Vistisen. Hänelle erityisesti onnittelut.

Elämässä ja politiikassa täytyy oppia, että mikään valinta ei ole täydellinen. Ja poliittiset kilpailijat osoittivat kommenteillaan, että niin tai näin, aina väärinpäin.

Jokainen mahdollinen yhteistyökumppanimme on leimattu tavalla tai toisella "äärimmäiseksi". Eurokraatille jokainen liittovaltiota vastustava on äärimmäinen. Näin ollen tämä luonnehdinta kokee nopeasti inflaation.

Ongelma on, että kun jokainen eri mieltä oleva on leimattu äärimmäiseksi, ei ole enää sanoja kuvaamaan sitä ehtaa tavaraa kuten Kreikan Kultaista aamunkoittoa.

EU-kriittisiä puolueita yritetään pistää samaan nippuun, mutta tosiasiassa samaan nippuun kuuluvat EPP ja eurososialistien SD.

On vaikea nähdä eroa näiden ryhmien puheenjohtajien Joseph Daulin ja Hannes Swobodan välillä. Perinteinen vasemmisto ja oikeisto kannattaa yhtä vahvasti liittovaltiota eli kauniisti sanottuna Euroopan Yhdysvaltoja. Kummatkin kannattavat sosiaalista markkinataloutta, vahvaa ympäristösääntelyä, verotuksen yhdenmukaistamista ja EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.

Eurovaalituloksen mielenkiintoisin piirre onkin, että EU-kriittisten pelossa EPP ja SD jakavat saman vuoteen.

Verkkouutisten mukaan ECR "joutui ottamaan Perussuomalaiset ryhmäänsä". Höpsis, meidät otettiin avosylin vastaan.

Vuodesta 1999 lähtien meppinä toiminut Daniel Hannan totesi Suomen vierailullaan, että "meillä [brittikonservatiiveilla] on Perussuomalaisten kanssa enemmän yhteistä kuin minkään muun suomalaisen puolueen. Kun kaikki halusivat tiiviimpää unionia ja rahaliittoa, Timo Soini oli ainoa poikkeus." Sain itsekin kunnian isännöidä Hannania eurovaalitilaisuudessani.

Sen sijaan voi sanoa, että EPP-rukka joutuu jälleen ottamaan kokoomuksen Sirpa Pietikäisen ryhmäänsä.

Taas muutaman nahkahousubaijerilaisen korvat punottavat ja höyry nousee päästä, kun miljoona vihreän sävyä kertoo energia- ja ilmastopoliittista linjaansa.

Kyllä siinä tulee Eija-Riitta Korholaa ikävä.

Uskon ja toivon näkeväni saksalaisen Alternativ fur Deutschlandin ECR-ryhmässä. Seitsemällä paikallaan ja suuren EU-maan edustajana AfD olisi tärkeä lisä ryhmään.

On epäilty, että David Cameron ei voi ottaa AfD:ta ryhmään, koska se hermostuttaa Saksan liittokansleri Angela Merkelin.

Piti väite paikkansa tai ei, tosiasia on että ECR:n ryhmän suurimmat puolueet ovat lähes tasavahvasti brittikonservatiivit ja Puolan Laki- ja oikeuspuolue.

ECR:n jäsenistä päättää ryhmä yksimielisesti tai äänestämällä - ei Britannian pääministeri, Liisa Jaakonsaari eikä varsinkaan nimettömät suomalaiset virkamiehet.

Europarlamentti palaa vähitellen normaaliin päiväjärjestykseen. Eurovaalit tuntuvat vain kaukaiselta muistolta.

Hoetaan, että kaksi kolmasosaa äänesti EU-myönteisiä puolueita. Mainitsematta jää, että noin 60 prosenttia jäsenmaiden kansalaisista ei ollut riittävän kiinnostuneita mennäkseen vaaliuurnille.

Hoetaan, että EU:n on tehtävä enemmän talouden, sosiaaliasioiden ja kaiken muun eteen. Mainitsematta jää, että kansalaiset eivät halua EU:n tekevän enemmän, vaan itseasiassa vähemmän.

Kysytään, että kenestä tulee komission puheenjohtaja. Nimiä riittää Jean-Claude Junckerista kotimaiseen Jyrki Kataiseen.

Kysymättä jää, että millainen poliitikko näkee arvonnousuksi valinnan vaaleilla valitsemattomaan virkaan Brysselissä sen sijaan että johtaa omaa kansaansa vaaleilla valitussa virassa?

Loppukevennyksenä kerron, että pimeyden ytimestä bloggaava Berlaymonster teki osuvan runon englanniksi:

There once was a Finn called Katainen
Who for a top job was a-pinin’
But the rise of the Right
Landed Europe in sh–te:
Now I bet he’s regrettin’ resignin’.

]]>
6 http://simonelo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/169803-ecr-ryhma-ja-niin-tai-nain-aina-vaarinpain#comments Euroopan unioni Eurovaalit 2014 Jyrki Katainen Perussuomalaiset Fri, 06 Jun 2014 12:31:50 +0000 Simon Elo http://simonelo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/169803-ecr-ryhma-ja-niin-tai-nain-aina-vaarinpain
Piraattien eurovaalituloksesta http://juhokarvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/169547-piraattien-eurovaalituloksesta <p><strong>Piraatit säilyttivät edustuksensa Euroopan parlamentissa</strong></p><p>Eurovaalit menivät, vanhat oikeistopuolueet EPP ja ALDE hävisivät, mutta EPP jäi suurimmaksi puolueeksi. Vasemmistoryhmät kasvattivat kannatustaan, mutta suurimpia voittajia olivat nukkuvien lisäksi <a href="http://counterpoint.uk.com/media-centre/counterpoints-guide-to-populism-at-the-2014-european-elections/">sekalainen EU-vastustajien ja oikeistopopulistien joukko</a>, erityisesti Britannian Itsenäisyyspuolue ja Ranskan Kansallinen rintama. Nähtäväksi jää, miten laitaoikeiston ryhmät järjestäytyvät, mihin ryhmään Jussi Halla-aho ja Sampo Terho päätyvät, ja joutuuko joku tekemään yhteistyötä esimerkiksi Kreikan Kultaisen aamunkoiton, Unkarin Jobbikin ja Saksan natsipuolueen kanssa.</p><p>Piraatit <a href="http://falkvinge.net/2014/05/25/pirates-are-staying-in-european-parliament/">säilyttivät edustuksensa</a> parlamentissa, valituksi tuli saksalainen Euroopan piraattinuorten puheenjohtaja <a href="http://senficon.eu/en/">Julia Reda</a>. Toinen paikka Saksasta ja yksi paikka Tsekistä olivat lähellä. Huomattavia, mutta ei parlamenttipaikkaan riittäviä tuloksia saatiin useassa maassa. Viime vaaleissa <a href="https://torrentfreak.com/pirate-party-wins-and-enters-the-european-parliament-090607/">sensaatiomaisen 7,1 % kannatuksen</a> saanut Ruotsin Piraattipuolue jäi nyt 2,2 prosenttiin ja menetti paikkansa.</p><p>Parlamenttiedustuksen säilyttäminen on erinomainen uutinen ja osoittaa, että&nbsp;piraattiliike ei ollut nopeasti ohi menevä muoti-ilmiö tai satunnainen protesti, vaan sillä on ihan oikeita asioita ajettavanaan.&nbsp;Piraattien ruotsalaiset MEPit <a href="http://christianengstrom.wordpress.com/">Christian Engström</a> ja <a href="https://ameliaandersdotter.eu/">Amelia Andersdotter</a> ovat&nbsp;<a href="http://blogi.piraattipuolue.fi/2014/05/19/piraattien-saavutukset-europarlamentissa/">toimineet aktiivisesti</a>&nbsp;ja esimerkiksi vaikuttaneet Vihreän parlamenttiryhmän tietoyhteiskuntapoliittisiin kantoihin. He olivat myös tärkeässä roolissa TTIP-sopimuksen edeltäjän,&nbsp;<a href="http://falkvinge.net/2012/08/13/why-we-won-acta/">ACTAn kaatamisessa</a>.</p><p>Suomessa Piraattipuolue sai vain 0,72 % kannatuksen. Se on edelleen suurin eduskunnan ulkopuolinen puolue, mutta kannatuksen kasvu on tuskaisen hidasta.</p><p><strong>Miksei kannatus ollut suurempi?</strong></p><p>Verkko politisoituu nopeasti ja Piraattien teemat tulevat yhä tärkeämmiksi. Miksi eurovaaleissa ei sitten nähty huikeaa vaalivoittoa, vaan kaksi paikkaa vaihtui yhdeksi? Vanhat selitykset ovat edelleen sinänsä käypiä. Puolueella on olemattomat resurssit ja nuori ja kokematon organisaatio, mikä tekee kampanjoinnista hankalaa. Puolueella on edelleen imago-ongelmia, ja ainakin Suomessa sen ajatellaan olevan yksinomaan nuorten, nörttien ja miesten puolue. Käsitykset saattavat olla osittain oikeutettujakin. Aktiivisuutta olisi ehkä syytä siirtää IRC-kanavilta ihmisten luo ja kurkotella enemmän tavallisten äänestäjien suuntaan.</p><p>Vaikka Suomen Piraateilla oli korkean profiilin kärkiehdokas, The Pirate Bayn edushenkilö <a href="http://piraattipuolue.fi/peter-sunde">Peter Sunde Kolmisoppi</a>, hänen kampanjansa oli hämmentävän näkymätön, eikä hän ulkopuolisen ja rivijäsenen silmin näyttänyt olevan erityisen vakavissaan ehdokkuuden suhteen. Tällä hetkellä hänellä on tosin suurempiakin huolia, sillä hänet on juuri amerikkalaisen tekijänoikeusteollisuuden usuttamana <a href="http://piraattipuolue.fi/2014/05/piraattipuolueen-eurovaaliehdokas-peter-sunde-pidatetty/">pidätetty</a>.</p><p>Tärkein syy kannatuksen jumiutumiseen oli näissä vaaleissa kuitenkin se, etteivät Piraattien keskeiset teemat päässeet julkiseen keskusteluun, vaan jäivät talouskriisin jalkoihin. Ympäri Eurooppaa odotettiin ja seurattiin, kuinka talouskuripolitiikkaan reagoidaan. Samasta syystä myöskään ilmasto- ja ympäristöasioista ei juuri puhuttu. Tällaisessa tilanteessa kapea kärki ei riitä. Olisi voinut toivoa, että Piraateilla olisi ollut selkeä kanta Troikan ajamaan talouskuriin ja julkisen talouden leikkaamiseen. Nyt puolueella ei kerta kaikkiaan ollut vastauksia vaalien ehkä polttavimpaan kysymykseen. Tulevaisuuspuolueella on oltava kattava visio tulevasta yhteiskunnasta.</p><p>Talouspoliittista asemoitumista mutkistaa se, että Piraattien ydinteemoille on hyviä oikeistolaisia perusteluja ja hyviä vasemmistolaisia perusteluja. <a href="http://herrakeronen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/169273-piraattipuolue-on-oikeiston-ja-vasemmiston-ylapuolella">Joku saattaa tästä virheellisesti päätellä</a>, että Piraatit eivät ole oikealla tai vasemmalla, vaan edellä. Vihreiden vanha iskulause on houkutteleva myös Piraateille, ja näin katsottuna näyttää siltä, että oikeisto ja vasemmisto on vanhentunut tapa jakaa poliittisia liikkeitä. Se on väärinkäsitys. Kysymykset markkinoiden sääntelystä ovat kaikkea muuta kuin ratkenneita. Työntekijöiden ja pääomien välinen vääntö on ihan yhtä voimissaan kuin ennenkin. Tulo-, varallisuus- ja terveyserot ovat kasvaneet siinä määrin, että on yhä perustellumpaa puhua luokkayhteiskunnasta. Piraatteja tarvitaan politisoimaan tietoyhteiskuntakysymyksiä, joita vanha oikeisto ja vanha vasemmisto ovat kyvyttömiä ja haluttomia käsittelemään ja ratkaisemaan. Sen sijaan Piraatteja ei tarvita de-politisoimaan talouspolitiikkaa.</p><p><strong>Kypsyvä liike</strong></p><p>Piraateille ja tietoyhteiskuntapolitiikalle on nyt enemmän tarvetta kuin koskaan. Kabinettien ummehtunut voimapolitiikka kaipaa tuuletusta. Verkon neutraliteettia on puolustettava. Edward Snowdenin paljastusten poliittinen jälkipyykki on vielä suureksi osaksi käymättä. <a href="http://www.corren.se/asikter/debatt/en-mork-skugga-over-europa-7005222.aspx">Vakoilukoneistot ja yksityisyyskysymykset ovat Euroopassa nyt vielä pari astetta akuutimpia, kun parlamentissa on natseja</a>. Kulttuurin tuotannon ja kulutuksen rakennemuutoksessa on vielä ratkaisemattomia kysymyksiä, ja tiedostojen kopiointiin kohdistuvasta ajojahdista olisi päästävä eteenpäin. On edistettävä vapaasti saatavilla olevaa tiedettä ja oppimateriaaleja.</p><p>Ydinteemojen lisäksi puolueen toivoisi tekevän poliittista ohjelmatyötä esimerkiksi talous-, sosiaali- ja ympäristöpolitiikassa ja käyvän laajaa poliittista keskustelua kaikista ajankohtaisista aiheista.</p><p>Tuleviin vaaleihin voi lähteä perustoiveikkailla mielin. Liike on kehittynyt, kansainvälistynyt ja voimistunut, mikä ei välttämättä näy suoraan kannatuksessa. Se kuitenkin lupaa hyvää jatkoa ajatellen. Eduskuntavaaleihin on alle vuosi ja kunnallisvaaleihin reilut kaksi vuotta. Niiden välissä, syksyllä 2015, käydään ylioppilaskuntien vaalit, joissa Piraateilla on erinomainen mahdollisuus menestyä. Yliopistokaupungeissa on muissakin vaaleissa pärjätty hyvin.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Piraatit säilyttivät edustuksensa Euroopan parlamentissa

Eurovaalit menivät, vanhat oikeistopuolueet EPP ja ALDE hävisivät, mutta EPP jäi suurimmaksi puolueeksi. Vasemmistoryhmät kasvattivat kannatustaan, mutta suurimpia voittajia olivat nukkuvien lisäksi sekalainen EU-vastustajien ja oikeistopopulistien joukko, erityisesti Britannian Itsenäisyyspuolue ja Ranskan Kansallinen rintama. Nähtäväksi jää, miten laitaoikeiston ryhmät järjestäytyvät, mihin ryhmään Jussi Halla-aho ja Sampo Terho päätyvät, ja joutuuko joku tekemään yhteistyötä esimerkiksi Kreikan Kultaisen aamunkoiton, Unkarin Jobbikin ja Saksan natsipuolueen kanssa.

Piraatit säilyttivät edustuksensa parlamentissa, valituksi tuli saksalainen Euroopan piraattinuorten puheenjohtaja Julia Reda. Toinen paikka Saksasta ja yksi paikka Tsekistä olivat lähellä. Huomattavia, mutta ei parlamenttipaikkaan riittäviä tuloksia saatiin useassa maassa. Viime vaaleissa sensaatiomaisen 7,1 % kannatuksen saanut Ruotsin Piraattipuolue jäi nyt 2,2 prosenttiin ja menetti paikkansa.

Parlamenttiedustuksen säilyttäminen on erinomainen uutinen ja osoittaa, että piraattiliike ei ollut nopeasti ohi menevä muoti-ilmiö tai satunnainen protesti, vaan sillä on ihan oikeita asioita ajettavanaan. Piraattien ruotsalaiset MEPit Christian Engström ja Amelia Andersdotter ovat toimineet aktiivisesti ja esimerkiksi vaikuttaneet Vihreän parlamenttiryhmän tietoyhteiskuntapoliittisiin kantoihin. He olivat myös tärkeässä roolissa TTIP-sopimuksen edeltäjän, ACTAn kaatamisessa.

Suomessa Piraattipuolue sai vain 0,72 % kannatuksen. Se on edelleen suurin eduskunnan ulkopuolinen puolue, mutta kannatuksen kasvu on tuskaisen hidasta.

Miksei kannatus ollut suurempi?

Verkko politisoituu nopeasti ja Piraattien teemat tulevat yhä tärkeämmiksi. Miksi eurovaaleissa ei sitten nähty huikeaa vaalivoittoa, vaan kaksi paikkaa vaihtui yhdeksi? Vanhat selitykset ovat edelleen sinänsä käypiä. Puolueella on olemattomat resurssit ja nuori ja kokematon organisaatio, mikä tekee kampanjoinnista hankalaa. Puolueella on edelleen imago-ongelmia, ja ainakin Suomessa sen ajatellaan olevan yksinomaan nuorten, nörttien ja miesten puolue. Käsitykset saattavat olla osittain oikeutettujakin. Aktiivisuutta olisi ehkä syytä siirtää IRC-kanavilta ihmisten luo ja kurkotella enemmän tavallisten äänestäjien suuntaan.

Vaikka Suomen Piraateilla oli korkean profiilin kärkiehdokas, The Pirate Bayn edushenkilö Peter Sunde Kolmisoppi, hänen kampanjansa oli hämmentävän näkymätön, eikä hän ulkopuolisen ja rivijäsenen silmin näyttänyt olevan erityisen vakavissaan ehdokkuuden suhteen. Tällä hetkellä hänellä on tosin suurempiakin huolia, sillä hänet on juuri amerikkalaisen tekijänoikeusteollisuuden usuttamana pidätetty.

Tärkein syy kannatuksen jumiutumiseen oli näissä vaaleissa kuitenkin se, etteivät Piraattien keskeiset teemat päässeet julkiseen keskusteluun, vaan jäivät talouskriisin jalkoihin. Ympäri Eurooppaa odotettiin ja seurattiin, kuinka talouskuripolitiikkaan reagoidaan. Samasta syystä myöskään ilmasto- ja ympäristöasioista ei juuri puhuttu. Tällaisessa tilanteessa kapea kärki ei riitä. Olisi voinut toivoa, että Piraateilla olisi ollut selkeä kanta Troikan ajamaan talouskuriin ja julkisen talouden leikkaamiseen. Nyt puolueella ei kerta kaikkiaan ollut vastauksia vaalien ehkä polttavimpaan kysymykseen. Tulevaisuuspuolueella on oltava kattava visio tulevasta yhteiskunnasta.

Talouspoliittista asemoitumista mutkistaa se, että Piraattien ydinteemoille on hyviä oikeistolaisia perusteluja ja hyviä vasemmistolaisia perusteluja. Joku saattaa tästä virheellisesti päätellä, että Piraatit eivät ole oikealla tai vasemmalla, vaan edellä. Vihreiden vanha iskulause on houkutteleva myös Piraateille, ja näin katsottuna näyttää siltä, että oikeisto ja vasemmisto on vanhentunut tapa jakaa poliittisia liikkeitä. Se on väärinkäsitys. Kysymykset markkinoiden sääntelystä ovat kaikkea muuta kuin ratkenneita. Työntekijöiden ja pääomien välinen vääntö on ihan yhtä voimissaan kuin ennenkin. Tulo-, varallisuus- ja terveyserot ovat kasvaneet siinä määrin, että on yhä perustellumpaa puhua luokkayhteiskunnasta. Piraatteja tarvitaan politisoimaan tietoyhteiskuntakysymyksiä, joita vanha oikeisto ja vanha vasemmisto ovat kyvyttömiä ja haluttomia käsittelemään ja ratkaisemaan. Sen sijaan Piraatteja ei tarvita de-politisoimaan talouspolitiikkaa.

Kypsyvä liike

Piraateille ja tietoyhteiskuntapolitiikalle on nyt enemmän tarvetta kuin koskaan. Kabinettien ummehtunut voimapolitiikka kaipaa tuuletusta. Verkon neutraliteettia on puolustettava. Edward Snowdenin paljastusten poliittinen jälkipyykki on vielä suureksi osaksi käymättä. Vakoilukoneistot ja yksityisyyskysymykset ovat Euroopassa nyt vielä pari astetta akuutimpia, kun parlamentissa on natseja. Kulttuurin tuotannon ja kulutuksen rakennemuutoksessa on vielä ratkaisemattomia kysymyksiä, ja tiedostojen kopiointiin kohdistuvasta ajojahdista olisi päästävä eteenpäin. On edistettävä vapaasti saatavilla olevaa tiedettä ja oppimateriaaleja.

Ydinteemojen lisäksi puolueen toivoisi tekevän poliittista ohjelmatyötä esimerkiksi talous-, sosiaali- ja ympäristöpolitiikassa ja käyvän laajaa poliittista keskustelua kaikista ajankohtaisista aiheista.

Tuleviin vaaleihin voi lähteä perustoiveikkailla mielin. Liike on kehittynyt, kansainvälistynyt ja voimistunut, mikä ei välttämättä näy suoraan kannatuksessa. Se kuitenkin lupaa hyvää jatkoa ajatellen. Eduskuntavaaleihin on alle vuosi ja kunnallisvaaleihin reilut kaksi vuotta. Niiden välissä, syksyllä 2015, käydään ylioppilaskuntien vaalit, joissa Piraateilla on erinomainen mahdollisuus menestyä. Yliopistokaupungeissa on muissakin vaaleissa pärjätty hyvin.

]]>
0 http://juhokarvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/169547-piraattien-eurovaalituloksesta#comments Eurovaalit 2014 Piraattipuolue Mon, 02 Jun 2014 17:31:05 +0000 Juho Karvinen http://juhokarvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/169547-piraattien-eurovaalituloksesta
Kritisoi rakenteita, älä ihmistä http://villelhdesmki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/169350-kritisoi-rakenteita-ala-ihmista <p>Viikon aikana on esiintynyt ainakin kaksi ikävää tapahtumaa, joissa kiusaamisen ja henkisen väkivallan kriteerit ovat täyttyneet tai ainakin ovat lähellä täyttyä.</p><p>&nbsp;</p><p>Ensiksi Eurovaalit. Vaikka puolueet ja ehdokkaat piikittelevätkin median kautta toisiaan lapsellisesti, niin vielä ikävämpää on ollut seurata kuinka ihmiset ovat jakaneet omasta mielestään tyhmien ja pätemättömien eurovaaliehdokkaiden videoita sosiaalisissa verkostoissaan ilkkuen ja ivaten. Miksi? Emmekö luota, että ihmiset osaavat arvioida ketä äänestävät ja näin vaikuttaa suoraan siihen, mikä on järkevää ja pätevää Suomen edustamista Euroopassa. Voi olla, että kaikki tämä ei käy yksiin juuri sinun tai minun kriteereiden kanssa, mutta se on demokraattista oikeuttaan äänestää käyttäneiden ihmisten yhteinen tahto. Piste. Tämä kiusaaminen sen lisäksi, että antaa kiusaajasta ikävän kuvan, johtaa siihen, että kukaan ei kohta tahdo asettua ehdolle mihinkään kun toisinajattelijat ovat kuin pahimpia koulukiusaajia.</p><p>&nbsp;</p><p>Sitten jääkiekko. On täysin ymmärrettävää ja hyväksyttävää olla harmissaan MM-hopeasta. Lisäksi kaikilla on oikeus kritisoida pelin kulkua ja tapahtumia jäällä. Mutta tuomareiden kiusaaminen henkilökohtaisuuksiin menemällä ei ole hyväksyttävää tai oikeutettua. Pelissä jokainen osapuoli tekee virheitä; maalivahti päästää maalin, pelaaja ampuu ohi maalin ja tuomarilta jää jokin asia näkemättä tai hän tulkitsee sääntöä toisin. Silti kukaan ei kiusaa maalivahtia tai pelaajaa vihjailemalla lahjonnasta, petoksesta tai tahallisesta mokaamisesta. Mutta tuomareita kohtaan saa käyttäytyä harmistuksissaan miten lystää. Tämäkin on kiusaamista, mikä johtaa siihen, että kukaan ei halua enää olla tuomari. Jos ei ole tuomareita, pelit loppuvat kaikilta siihen.</p><p>&nbsp;</p><p>Yhteistä näille tapahtumille on se, että ongelma nähdään siellä, missä se ei ensisijaisesti ole. Mikä Eurovaaleissa rakenteellisesti aiheuttaa sen, että ne eivät kiinnosta äänestäjiä tai ehdokkaita? Voisiko jääkiekon kulttuurirakenteelle tehdä jotain, että peleissä tuomarit saisivat edes reilun mahdollisuuden onnistua? Miksi rakenteellisesti emme arvosta niitä, jotka laittavat aikaansa, rahaansa ja ihmisyyttänsä ehdokkaana tai tuomarina olemiseen? Samalla kun puhumme rohkeudesta tehdä yksilöllisiä valintoja ja itsensä likoon laittamisesta, vedämme mattoa niiden jalkojen alta, jotka näin tekevät. Tämäkin on kulttuurissamme oleva rakenne ja tapa toimia.</p><p>&nbsp;</p><p>Kiitos kaikille ehdokkaille ja tuomareille - menneille, nykyisille ja tuleville - siitä, että uskallatte elää todeksi sitä, mitä tahdotte olla. Muistakaa, että suurin osa meistä ei ikinä uskalla asettua ehdolle mihinkään tai tiedä edes jääkiekon sääntöjä saati osaa luistella kovaa taaksepäin - heistä ei kannata välittää. Te uskalsitte, ehkä joku nuori jossain asettuu teidän innoittaminanne ehdolle oppilaskunnan vaaleissa tai menee jääkiekkotuomarin peruskurssille!</p> Viikon aikana on esiintynyt ainakin kaksi ikävää tapahtumaa, joissa kiusaamisen ja henkisen väkivallan kriteerit ovat täyttyneet tai ainakin ovat lähellä täyttyä.

 

Ensiksi Eurovaalit. Vaikka puolueet ja ehdokkaat piikittelevätkin median kautta toisiaan lapsellisesti, niin vielä ikävämpää on ollut seurata kuinka ihmiset ovat jakaneet omasta mielestään tyhmien ja pätemättömien eurovaaliehdokkaiden videoita sosiaalisissa verkostoissaan ilkkuen ja ivaten. Miksi? Emmekö luota, että ihmiset osaavat arvioida ketä äänestävät ja näin vaikuttaa suoraan siihen, mikä on järkevää ja pätevää Suomen edustamista Euroopassa. Voi olla, että kaikki tämä ei käy yksiin juuri sinun tai minun kriteereiden kanssa, mutta se on demokraattista oikeuttaan äänestää käyttäneiden ihmisten yhteinen tahto. Piste. Tämä kiusaaminen sen lisäksi, että antaa kiusaajasta ikävän kuvan, johtaa siihen, että kukaan ei kohta tahdo asettua ehdolle mihinkään kun toisinajattelijat ovat kuin pahimpia koulukiusaajia.

 

Sitten jääkiekko. On täysin ymmärrettävää ja hyväksyttävää olla harmissaan MM-hopeasta. Lisäksi kaikilla on oikeus kritisoida pelin kulkua ja tapahtumia jäällä. Mutta tuomareiden kiusaaminen henkilökohtaisuuksiin menemällä ei ole hyväksyttävää tai oikeutettua. Pelissä jokainen osapuoli tekee virheitä; maalivahti päästää maalin, pelaaja ampuu ohi maalin ja tuomarilta jää jokin asia näkemättä tai hän tulkitsee sääntöä toisin. Silti kukaan ei kiusaa maalivahtia tai pelaajaa vihjailemalla lahjonnasta, petoksesta tai tahallisesta mokaamisesta. Mutta tuomareita kohtaan saa käyttäytyä harmistuksissaan miten lystää. Tämäkin on kiusaamista, mikä johtaa siihen, että kukaan ei halua enää olla tuomari. Jos ei ole tuomareita, pelit loppuvat kaikilta siihen.

 

Yhteistä näille tapahtumille on se, että ongelma nähdään siellä, missä se ei ensisijaisesti ole. Mikä Eurovaaleissa rakenteellisesti aiheuttaa sen, että ne eivät kiinnosta äänestäjiä tai ehdokkaita? Voisiko jääkiekon kulttuurirakenteelle tehdä jotain, että peleissä tuomarit saisivat edes reilun mahdollisuuden onnistua? Miksi rakenteellisesti emme arvosta niitä, jotka laittavat aikaansa, rahaansa ja ihmisyyttänsä ehdokkaana tai tuomarina olemiseen? Samalla kun puhumme rohkeudesta tehdä yksilöllisiä valintoja ja itsensä likoon laittamisesta, vedämme mattoa niiden jalkojen alta, jotka näin tekevät. Tämäkin on kulttuurissamme oleva rakenne ja tapa toimia.

 

Kiitos kaikille ehdokkaille ja tuomareille - menneille, nykyisille ja tuleville - siitä, että uskallatte elää todeksi sitä, mitä tahdotte olla. Muistakaa, että suurin osa meistä ei ikinä uskalla asettua ehdolle mihinkään tai tiedä edes jääkiekon sääntöjä saati osaa luistella kovaa taaksepäin - heistä ei kannata välittää. Te uskalsitte, ehkä joku nuori jossain asettuu teidän innoittaminanne ehdolle oppilaskunnan vaaleissa tai menee jääkiekkotuomarin peruskurssille!

]]>
8 http://villelhdesmki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/169350-kritisoi-rakenteita-ala-ihmista#comments Kotimaa Eurovaaliehdokkaat 2014 Eurovaalit 2014 Jääkiekkotuomarit Jääkiekon MM-kisat Kiusaaminen Fri, 30 May 2014 15:10:06 +0000 Ville Lähdesmäki http://villelhdesmki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/169350-kritisoi-rakenteita-ala-ihmista
Uudessa vara parempi - poliitikon teoilla on seurauksensa vaaleissa http://hamalainenville.puheenvuoro.uusisuomi.fi/169332-uudessa-vara-parempi-poliitikon-teoilla-on-seurauksensa-vaaleissa <p>Näiden vaalien kovat listat realisoituivat kuuden istuvan mepin putoamisena. Äänestäjät ainakin löysivät parempia vaihtoehtoja, jos eivät suoranaisesti olleet pettyneitä nykyisiin. Vaalit eivät ole päätepiste, vaan alku. Kun vaalit on käyty, alkaa toimittajien, aktiivisten kansalaisten ja uusien meppien työ toden teolla.</p><p>&nbsp;</p><p>Ehdokkaiden kesken kovin kähinä ja pahimmat pettymykset nähtiin oikealla. Alex Stubb oli odotettu voittaja, mutta Henna Virkkunen nousi parlamenttiin ainakin minun yllätyksekseni. Virkkunen sai 43 829 ääntä. Sirpa Pietikäinen oli suositumpi, mutta Virkkusen taakse jäivät niin Petri Sarvamaa (37 862) kuin Eija-Riitta Korholakin (27 453). Sarvamaan kannatuksesta suli noin 10 500 ääntä ja Korholan pudotus oli peräti 24 000 ääntä &ndash; mikä muuten on lähes saman verran kuin Oras Tynkkysen äänisaalis.</p><p>&nbsp;</p><p>Oma osansa saattaa olla meppien tarkemmalla vahtimisella.</p><p>&nbsp;</p><p>Kokoomuksen äänestäjät saattoivat hyvinkin olla pettyneitä siihen, miten Sarvamaa ja Korhola parlamentissa käyttäytyivät. Kun tarjolla oli laadukkaita, uusia ehdokkaita, he antoivat äänensä näille. Esimerkiksi Korholan puppu vihreän politiikan vastustamisesta ja globaalista ilmastosopimuksesta ei uponnut äänestäjiin.</p><p>&nbsp;</p><p>Ainakaan Korhola ei peitellyt pettymystään tulokseen. <a href="http://eijariitta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/169084-vaalianalyysi" target="_blank">Vaalianalyysissa</a> hän keskittyy selittelemään omaa huonoa tulostaan. Saman asian olisi voinut kuitata sanomalla, että kaksilla rattailla ajaessa saattaa pudota niiden väliin. Korhola putosi.</p><p>&nbsp;</p><p>Korhola ei aio asettua eduskuntavaaleissa ehdolle, sillä on omien sanojensa mukaan europoliitikko. Syy tähän voi olla sekin, että eduskunnassa ei saa puuhata mitä tahtoo äänestäjiltä salassa. Välimatka Brysseliin on mahdollistanut tämänkin &ndash; tosin internet ja some ovat tulleet apuun.</p><p>&nbsp;</p><p>Minä uskon, että kokoomuksessa ollaan vain tyytyväisiä, jos Korhola ei sotke kokoomuksen linjaa änkyröinnillään.</p><p>&nbsp;</p><p>Tulevaisuudesta ei saa tietoa, mutta arvauksia voi aina esittää. &rdquo;Aika ei ole vielä kypsä, mutta veikkaan, ettei mene kahtakaan vuotta, jolloin kukaan ei Euroopassa enää halua kuulla vihreästä politiikasta. Se on tullut jo nyt liian kalliiksi mutta ei tarpeeksi ilmeiseksi. Silloin kaivataan paluuta takaisin järkevään ympäristösuojeluun, ja silloin viestini ymmärretään.&rdquo;</p><p>&nbsp;</p><p>Korholan tiellä on vain tosimaailma. Miljöpartiet nousi kokoomuksen sisarpuolueen ohi näissä vaaleissa. Suomesta valituista mepeistä monet ovat ilmaston asialla. Suomalaiset ovat havahtuneet siihen, että vihreää politiikkaa tarvitaan. Tämä näkyi tuloksessa, vaikka vihreiden toinen meppipaikka menikin. Uusista mepeistä monet ovat puolueiden vihreimpiä ehdokkaita.</p><p>&nbsp;</p><p>Kirjoitin <a href="http://www.pirkanmaantuuli.net/keskiviikkokolumni-ilmastokeskustelulle-oli-tilausta-muttei-tilaa/" target="_blank">Pirkanmaan Tuulen kolumnissa</a> siitä, kuinka ilmastomyönteiset ehdokkaat pärjäsivät, vaikka ilmastonmuutoksesta keskustelu oli turhan vaisua. Samaan tapaan hyvänä mittarina toimii Suomen Luonnonsuojeluliiton sitoumus, jossa on <a href="http://www.sll.fi/ajankohtaista/europarlamenttivaalit-2014/europarlamenttivaalit-2014" target="_blank">10 erinomaista tavoitetta</a>, joita ehdokkaat lupaavat meppeinä edistää. Parlamenttiin päässeistä viisi allekirjoitti SLL:n sitoumuksen. Vihreiden 20 ehdokkaasta 19 oli allekirjoittanut sitoumuksen, kokoomuksesta ainoastaan Pietikäinen.</p><p>&nbsp;</p><p>Kotimaan media on vahtinut meppejä laiskanlaisesti, mutta yhden mepin sekin pudotti. Mitro Repo nousi parlamenttiin hurjalla äänimäärällä. Nyt hänen kannatuksestaan putosi hurjat 63 000 ääntä pois &ndash; jäljelle jäi vain noin 8&nbsp; jatkopaikan kannattajaa. Äänimäärällä mitattuna Repo oli heikoiten menestynyt istuva meppi.</p><p>&nbsp;</p><p>Kuten jonkun pudonneen ehdokkaan slogan kuului, &rdquo;rankat ajat vaativat kovat osaajat&rdquo;. Kun SDP:n kannatus jäi laihaksi, valikoitui parlamenttiin demareista kaksi osaavaa poliitikkoa. Yritys oli kova, sillä SDP:n lista oli varsin nimekäs.</p><p>&nbsp;</p><p>Kenties kovimman tappion koki Sari Essayah (kd.). Hän sai viidenneksi eniten ääniä, 61 264, ja paransi tulostaan viime vaaleista seitsemällä tuhannella. Tässä näkyy puolueen merkitys. Essayah jäi yksin, sillä toiseksi suosituin ehdokas Päivi Räsänen sai vain 12 718 ääntä. Räsänen onnistui hädin tusin tuplaamaan äänimääränsä eduskuntavaaleista, vaikka nämä olivat valtakunnalliset vaalit. Vaaliliitto olisi tullut tarpeeseen.</p><p>&nbsp;</p><p>Suurin osa valituista mepeistä edustaa uudenaikaista politiikkaa, liberaaleja arvoja ja ilmastomyönteisyyttä. Sellaisiksi mutu-tuntumalta lasken Stubbin, Virkkusen, Jäätteenmäen, Kyllösen, Kumpula-Natrin, Hautalan, Jaakonsaaren ja Pietikäisen.</p><p>&nbsp;</p><p>Pidän positiivisena asiana, että 13 mepin joukkoon mahtui neljä ensikertalaista. Uutta verta tarvitaan parlamentissa. Toki kaikki mepit ovat poliitikkoina kokeneita. Se on ymmärrettävää, sillä valtakunnallisissa vaaleissa tarvitaan nimeä ja näkyvyyttä. Näissä vaaleissa viimeiseen parlamenttipaikkaan (Nils Torvalds, rkp) tarvittiin yli 29 300 ääntä.</p><p>&nbsp;</p><p>Äänestystuloksesta ei voi suoraan päätellä pettymystä istuviin meppeihin, mutta se on varmaa, että uusista ehdokkaista löytyi houkuttelevampia vaihtoehtoja. Kovan politiikan sijaan kaivattiin sovittelijoita.</p><p>&nbsp;</p><p>Vaalipäivä on vaalien huipennus, mutta todellisuudessa se on vasta lähtölaukaus. Nyt on median ja aktiivisten kansalaisten vuoro valvoa, että mepit toteuttavat lupauksiaan ja tekevät arvojensa mukaista politiikkaa. Mediaa ripitettiin vaalien alla vähäisestä Euroopan parlamentin seuraamisesta. Nyt olisi aika tehdä parannus.</p><p>&nbsp;</p><p>Äänestäjä, pidä mandaatistasi huolta. On tärkeää aktiivisesti seurata ehdokkaiden tekemisiä parlamentissa. Lisäksi 150 000 äänestäjän oikeusturvan vuoksi toivon, ettei Stubbia valita takaisin Suomeen ja kokoomuksen johtoon.</p><p>&nbsp;</p><p><a href="http://villehamalainen.fi/vh/uudessa-vara-parempi/">villehamalainen.fi</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Näiden vaalien kovat listat realisoituivat kuuden istuvan mepin putoamisena. Äänestäjät ainakin löysivät parempia vaihtoehtoja, jos eivät suoranaisesti olleet pettyneitä nykyisiin. Vaalit eivät ole päätepiste, vaan alku. Kun vaalit on käyty, alkaa toimittajien, aktiivisten kansalaisten ja uusien meppien työ toden teolla.

 

Ehdokkaiden kesken kovin kähinä ja pahimmat pettymykset nähtiin oikealla. Alex Stubb oli odotettu voittaja, mutta Henna Virkkunen nousi parlamenttiin ainakin minun yllätyksekseni. Virkkunen sai 43 829 ääntä. Sirpa Pietikäinen oli suositumpi, mutta Virkkusen taakse jäivät niin Petri Sarvamaa (37 862) kuin Eija-Riitta Korholakin (27 453). Sarvamaan kannatuksesta suli noin 10 500 ääntä ja Korholan pudotus oli peräti 24 000 ääntä – mikä muuten on lähes saman verran kuin Oras Tynkkysen äänisaalis.

 

Oma osansa saattaa olla meppien tarkemmalla vahtimisella.

 

Kokoomuksen äänestäjät saattoivat hyvinkin olla pettyneitä siihen, miten Sarvamaa ja Korhola parlamentissa käyttäytyivät. Kun tarjolla oli laadukkaita, uusia ehdokkaita, he antoivat äänensä näille. Esimerkiksi Korholan puppu vihreän politiikan vastustamisesta ja globaalista ilmastosopimuksesta ei uponnut äänestäjiin.

 

Ainakaan Korhola ei peitellyt pettymystään tulokseen. Vaalianalyysissa hän keskittyy selittelemään omaa huonoa tulostaan. Saman asian olisi voinut kuitata sanomalla, että kaksilla rattailla ajaessa saattaa pudota niiden väliin. Korhola putosi.

 

Korhola ei aio asettua eduskuntavaaleissa ehdolle, sillä on omien sanojensa mukaan europoliitikko. Syy tähän voi olla sekin, että eduskunnassa ei saa puuhata mitä tahtoo äänestäjiltä salassa. Välimatka Brysseliin on mahdollistanut tämänkin – tosin internet ja some ovat tulleet apuun.

 

Minä uskon, että kokoomuksessa ollaan vain tyytyväisiä, jos Korhola ei sotke kokoomuksen linjaa änkyröinnillään.

 

Tulevaisuudesta ei saa tietoa, mutta arvauksia voi aina esittää. ”Aika ei ole vielä kypsä, mutta veikkaan, ettei mene kahtakaan vuotta, jolloin kukaan ei Euroopassa enää halua kuulla vihreästä politiikasta. Se on tullut jo nyt liian kalliiksi mutta ei tarpeeksi ilmeiseksi. Silloin kaivataan paluuta takaisin järkevään ympäristösuojeluun, ja silloin viestini ymmärretään.”

 

Korholan tiellä on vain tosimaailma. Miljöpartiet nousi kokoomuksen sisarpuolueen ohi näissä vaaleissa. Suomesta valituista mepeistä monet ovat ilmaston asialla. Suomalaiset ovat havahtuneet siihen, että vihreää politiikkaa tarvitaan. Tämä näkyi tuloksessa, vaikka vihreiden toinen meppipaikka menikin. Uusista mepeistä monet ovat puolueiden vihreimpiä ehdokkaita.

 

Kirjoitin Pirkanmaan Tuulen kolumnissa siitä, kuinka ilmastomyönteiset ehdokkaat pärjäsivät, vaikka ilmastonmuutoksesta keskustelu oli turhan vaisua. Samaan tapaan hyvänä mittarina toimii Suomen Luonnonsuojeluliiton sitoumus, jossa on 10 erinomaista tavoitetta, joita ehdokkaat lupaavat meppeinä edistää. Parlamenttiin päässeistä viisi allekirjoitti SLL:n sitoumuksen. Vihreiden 20 ehdokkaasta 19 oli allekirjoittanut sitoumuksen, kokoomuksesta ainoastaan Pietikäinen.

 

Kotimaan media on vahtinut meppejä laiskanlaisesti, mutta yhden mepin sekin pudotti. Mitro Repo nousi parlamenttiin hurjalla äänimäärällä. Nyt hänen kannatuksestaan putosi hurjat 63 000 ääntä pois – jäljelle jäi vain noin 8  jatkopaikan kannattajaa. Äänimäärällä mitattuna Repo oli heikoiten menestynyt istuva meppi.

 

Kuten jonkun pudonneen ehdokkaan slogan kuului, ”rankat ajat vaativat kovat osaajat”. Kun SDP:n kannatus jäi laihaksi, valikoitui parlamenttiin demareista kaksi osaavaa poliitikkoa. Yritys oli kova, sillä SDP:n lista oli varsin nimekäs.

 

Kenties kovimman tappion koki Sari Essayah (kd.). Hän sai viidenneksi eniten ääniä, 61 264, ja paransi tulostaan viime vaaleista seitsemällä tuhannella. Tässä näkyy puolueen merkitys. Essayah jäi yksin, sillä toiseksi suosituin ehdokas Päivi Räsänen sai vain 12 718 ääntä. Räsänen onnistui hädin tusin tuplaamaan äänimääränsä eduskuntavaaleista, vaikka nämä olivat valtakunnalliset vaalit. Vaaliliitto olisi tullut tarpeeseen.

 

Suurin osa valituista mepeistä edustaa uudenaikaista politiikkaa, liberaaleja arvoja ja ilmastomyönteisyyttä. Sellaisiksi mutu-tuntumalta lasken Stubbin, Virkkusen, Jäätteenmäen, Kyllösen, Kumpula-Natrin, Hautalan, Jaakonsaaren ja Pietikäisen.

 

Pidän positiivisena asiana, että 13 mepin joukkoon mahtui neljä ensikertalaista. Uutta verta tarvitaan parlamentissa. Toki kaikki mepit ovat poliitikkoina kokeneita. Se on ymmärrettävää, sillä valtakunnallisissa vaaleissa tarvitaan nimeä ja näkyvyyttä. Näissä vaaleissa viimeiseen parlamenttipaikkaan (Nils Torvalds, rkp) tarvittiin yli 29 300 ääntä.

 

Äänestystuloksesta ei voi suoraan päätellä pettymystä istuviin meppeihin, mutta se on varmaa, että uusista ehdokkaista löytyi houkuttelevampia vaihtoehtoja. Kovan politiikan sijaan kaivattiin sovittelijoita.

 

Vaalipäivä on vaalien huipennus, mutta todellisuudessa se on vasta lähtölaukaus. Nyt on median ja aktiivisten kansalaisten vuoro valvoa, että mepit toteuttavat lupauksiaan ja tekevät arvojensa mukaista politiikkaa. Mediaa ripitettiin vaalien alla vähäisestä Euroopan parlamentin seuraamisesta. Nyt olisi aika tehdä parannus.

 

Äänestäjä, pidä mandaatistasi huolta. On tärkeää aktiivisesti seurata ehdokkaiden tekemisiä parlamentissa. Lisäksi 150 000 äänestäjän oikeusturvan vuoksi toivon, ettei Stubbia valita takaisin Suomeen ja kokoomuksen johtoon.

 

villehamalainen.fi

]]>
2 http://hamalainenville.puheenvuoro.uusisuomi.fi/169332-uudessa-vara-parempi-poliitikon-teoilla-on-seurauksensa-vaaleissa#comments Eurovaalit 2014 Fri, 30 May 2014 11:00:44 +0000 Ville Hämäläinen http://hamalainenville.puheenvuoro.uusisuomi.fi/169332-uudessa-vara-parempi-poliitikon-teoilla-on-seurauksensa-vaaleissa
Demarit paniikissa: Antti Rinne jälleen valtion asuntorahojen kimpussa http://jukkakilpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/169249-demarit-paniikissa-antti-rinne-jalleen-valtion-asuntorahojen-kimpussa <p>Valtion tuella rahaa asoasukkailta ja vuokralaisilta tahkoavan VVO:n hallituksessa Antti Rinne myi viime töinään 14 000 Asokotia hintaan 130 euroa kappale! Kodit myytiin demarien myös hallitsemalle Asuntosäätiölle, ohi asukkaiden. Vieläkään asukkaille ei ole kerrottu, mitä heiltä kerätylle Asokotien 100 miljoonan kassalle on kaupan yhteydessä sovittu tehtäväksi.</p><p><a href="http://jukkakilpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/165310-antti-rinne-rahasti-14-000-asokotia-asukkaat-nuolevat-nappejaan" title="http://jukkakilpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/165310-antti-rinne-rahasti-14-000-asokotia-asukkaat-nuolevat-nappejaan">http://jukkakilpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/165310-antti-rinne-rahasti-14...</a></p><p>Demarit jäivät eurovaaleissa jyrän alle. Onko seurauksena paniikkireaktio? Nyt Antti Rinteen johtama SDP:n ministerijoukko on liikkeellä varmistaakseen puolueelle tukevan otteen valtion 20 miljardin suuruisesta sosiaalisen asuntotuotannon ARA-rahoituksesta. Tällä rahoituksella on demarien VVO:sta luotu puolueen kylkeen huikea rahasampo. VVO kuori viime vuonna aravatoiminnastaan noin 30 miljoonan voiton. Se on tehty valtion lainoilla, ja perimällä vuokralaisilta ja asumisoikeusasukkailta kohtuuttomia ja omakustannusperiaatteen vastaisia vuokria.</p><p>Näkeekö Antti Rinne jo eduskuntavaalitappion edessään? Perussuomalaisten tavoitteena on lopettaa valtion asuntorahoituksen ohjaaminen &quot;yleishyödyllisten&quot; sijoittajien taskuun. Tämä viesti vetoaa VVOn ja muiden sijoittajien nylkemiin asukkaisiin. Meitä on puoli miljoonaa. Se on niin monta, että jytky on käden ulottuvilla 2015. Ja sen jälkeen valtion asuntomiljardit palautetaan auttamaan tavallisten kansalaisten asumista. Mihin rahat on alunperin tarkoitettukin.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Valtion tuella rahaa asoasukkailta ja vuokralaisilta tahkoavan VVO:n hallituksessa Antti Rinne myi viime töinään 14 000 Asokotia hintaan 130 euroa kappale! Kodit myytiin demarien myös hallitsemalle Asuntosäätiölle, ohi asukkaiden. Vieläkään asukkaille ei ole kerrottu, mitä heiltä kerätylle Asokotien 100 miljoonan kassalle on kaupan yhteydessä sovittu tehtäväksi.

http://jukkakilpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/165310-antti-rinne-rahasti-14-000-asokotia-asukkaat-nuolevat-nappejaan

Demarit jäivät eurovaaleissa jyrän alle. Onko seurauksena paniikkireaktio? Nyt Antti Rinteen johtama SDP:n ministerijoukko on liikkeellä varmistaakseen puolueelle tukevan otteen valtion 20 miljardin suuruisesta sosiaalisen asuntotuotannon ARA-rahoituksesta. Tällä rahoituksella on demarien VVO:sta luotu puolueen kylkeen huikea rahasampo. VVO kuori viime vuonna aravatoiminnastaan noin 30 miljoonan voiton. Se on tehty valtion lainoilla, ja perimällä vuokralaisilta ja asumisoikeusasukkailta kohtuuttomia ja omakustannusperiaatteen vastaisia vuokria.

Näkeekö Antti Rinne jo eduskuntavaalitappion edessään? Perussuomalaisten tavoitteena on lopettaa valtion asuntorahoituksen ohjaaminen "yleishyödyllisten" sijoittajien taskuun. Tämä viesti vetoaa VVOn ja muiden sijoittajien nylkemiin asukkaisiin. Meitä on puoli miljoonaa. Se on niin monta, että jytky on käden ulottuvilla 2015. Ja sen jälkeen valtion asuntomiljardit palautetaan auttamaan tavallisten kansalaisten asumista. Mihin rahat on alunperin tarkoitettukin.

 

 

 

 

 

]]>
6 http://jukkakilpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/169249-demarit-paniikissa-antti-rinne-jalleen-valtion-asuntorahojen-kimpussa#comments Antti Rinne Asuminen Eurovaalit 2014 SDP Vuokra-asuminen Thu, 29 May 2014 10:14:56 +0000 Jukka Kilpi http://jukkakilpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/169249-demarit-paniikissa-antti-rinne-jalleen-valtion-asuntorahojen-kimpussa
Kärpäsenä katossa http://arialsio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/169170-karpasena-katossa <p>Äänestys on pidetty ja pulinat pois, mutta eipä mitä. Perussuomalaisten ryhmää ei vieläkään ole. Olisipa nyt kiva olla kärpäsenä katossa ja nähdä ja kuulla kaikki tuo pulina joka ryhmäneuvotteluissa käydään.</p><p>Sata ja kahdeksan mielipidettä asiasta kuin asiasta, mukana mielipiteiden kirjo jollaista ei ole edes Esson baareissa, saati ABC:llä.</p><p>Neuvottele siinä sitten kahdelle edustajalle suuri ja aikaansaapa ryhmä.</p><p>Nyt vasta ne mielenkiitoisimmat jutut näemmä alkavatkin, pitänee varata riittävästi rauhoittavia käden ulottuville.</p><p>Ainoa yhdistävä tekijä on tehdä itsensä tarpeettomaksi, eli purkaa parlamentti, no siinäpä ikiliikkujaa kerrakseen, kun palkkioista ei voi luopua, mutta pitää olla kovasti niitä vastaan.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Äänestys on pidetty ja pulinat pois, mutta eipä mitä. Perussuomalaisten ryhmää ei vieläkään ole. Olisipa nyt kiva olla kärpäsenä katossa ja nähdä ja kuulla kaikki tuo pulina joka ryhmäneuvotteluissa käydään.

Sata ja kahdeksan mielipidettä asiasta kuin asiasta, mukana mielipiteiden kirjo jollaista ei ole edes Esson baareissa, saati ABC:llä.

Neuvottele siinä sitten kahdelle edustajalle suuri ja aikaansaapa ryhmä.

Nyt vasta ne mielenkiitoisimmat jutut näemmä alkavatkin, pitänee varata riittävästi rauhoittavia käden ulottuville.

Ainoa yhdistävä tekijä on tehdä itsensä tarpeettomaksi, eli purkaa parlamentti, no siinäpä ikiliikkujaa kerrakseen, kun palkkioista ei voi luopua, mutta pitää olla kovasti niitä vastaan.

]]>
8 http://arialsio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/169170-karpasena-katossa#comments Eurovaalit 2014 Wed, 28 May 2014 07:44:47 +0000 Ari Alsio http://arialsio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/169170-karpasena-katossa
Nyt omia vaalitunnelmia sekä kuulumisia http://ilikka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/169143-nyt-omia-vaalitunnelmia-seka-kuulumisia <p>Kokoomuksen osalta olen vaalitulokseen tyytyväinen, saimme selkeästi eniten ääniä ja suurimman luottamuksen kansalaisilta asiallemme. Mitä tulee äänestysprosenttiin, niin olen alkanut miettiä kaivataanko tässä maassa tosiaan jokaisen jurnuttavan sohvaperunan peukalonjälkeä joka asiaan.</p><p>Minulla muuten oli oma ehdokas näissä vaaleissa, vaikken tällä foorumilla juurikaan sitä esiin tuonut. En pidä tätä ainakaan kokoomuksen (tarkemmin ajatellen minkään puolueen) toimijan kannalta kovinkaan hedelmällisenä ympäristönä, jo pelkkä puoluetunnuksen käyttö johtaa jurnuttamiseen asian vierestä. Olen ollut jopa tyytyväisempi siihen että kirjoitukseni ovat saaneet vähän tai eivät lainkaan kommentteja siihen nähden mitä ne saivat muutama vuosi sitten kun kaikki houreisimmat laajakaistan vaeltajat tuntuivat pitävän blogiani avaussivunaan ja syöksyivät aina jotain julkaistuani kommenttiosioon väittelemään omien harhojensa kanssa. Alkuun se nauratti, mutta lopulta muuttui masentavaksi, sittemmin vain tylsäksi. Tilanne on onneksi parantunut tältä osin.</p><p>Oma ehdokkaani Aura Salla pärjäsi kokoomuksen listalla erittäin hyvin. Tarkalleen ottaen 13 999 ääntä julkisuudessa täysin tuntemattomalle henkilölle on uskomaton suoritus jota oli ilo olla omalta osaltaan tekemässä. Se on enemmän kuin Päivi Räsänen, Mikael Jungner tai monet kansanedustajina toimivat ehdokkaat niin kokoomuksesta kuin muistakin puolueista saivat. Lisäksi teemoilla jotka sotivat yleistä trendiä vastaan eli myönteisellä suhtautumisella liittovaltiokehitykseen, kun vaalien tulos selvästi kielii ihmisten valinneen maltillisemman linjan edustajia sekä jopa Stubb pakitteli aiemmista näkemyksistään jo ensimmäisissä haastatteluissa. Tulosta voi siis pitää tulevaisuutta varten erinomaisena. Ehdokas on kuitenkin vasta 29-vuotias ja nämä olivat hänen ensimmäiset valtakunnalliset vaalinsa, aiemmin hän on osallistunut ainoastaan kunnallisvaaleihin Helsingissä. Uskon että kuulemme hänestä vielä.</p><p>Merkittävin muutos vaaleissa tapahtui omissa ajatuksissani. Siinä missä aiemmin olin nuorempana äärimmäisen euroskeptinen ja osin &quot;rautaa rajalle&quot;-linjan nurkkanationalisti, kehkeytyi minusta vuosien saatossa vähitellen eräänlainen kieli keskellä suuta väyrystelevä pan-eurooppalainen, joka sittemmin alkoi elää kohti yhtenäisempää Euroopan hallintoa ja eurokriisin aikaan tajusin että tämä valtioketju toimii kuten ketjuttunut ihmismuuri: olisi helppoa tönäistä yksi irrallinen ihminen pois rivistä, mutta jos ketju pitää toisistaan kiinni, hänet vedetään aina takaisin paikalleen. Euroopan Unioni on juuri sitä että pidämme kaverit mukana kun menemme eteenpäin, tuli vastaan mitä tahansa ja iski kehen hyvänsä. Siten minusta kuoriutui federalisti, niin sanottu NATO-intoilija olin jo puolitoista vuosikymmentä aiemmin, eikä se ole kuin vahvistunut etenkin viime aikoina.</p><p>Nyt puheenjohtajavaaleissa tuen Jan Vapaavuorta. Jokin aika sitten siirryin perinteisestä pullapalaverikokoustelusta Savo-Karjalan piiristä Helsingin piiriin ja <a href="http://virtuaalikokoomus.fi/">Virtuaalikokoomuksen</a> jäseneksi. Virtuaalikokoomus on nimensä mukainen yhdistys, joskin kun säännöt määräävät että on kuuluttava johonkin piirijärjestöön niin se kuuluu Helsingin piiriin. Tämä ei minua häiritse etenkään siksi että Helsingin piiri oli ensimmäisiä jotka asettuivat tukemaan Jan Vapaavuorta puheenjohtajaksi. Hän on hyvä mies jollaista tämä aika Suomessa tarvitsee.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kokoomuksen osalta olen vaalitulokseen tyytyväinen, saimme selkeästi eniten ääniä ja suurimman luottamuksen kansalaisilta asiallemme. Mitä tulee äänestysprosenttiin, niin olen alkanut miettiä kaivataanko tässä maassa tosiaan jokaisen jurnuttavan sohvaperunan peukalonjälkeä joka asiaan.

Minulla muuten oli oma ehdokas näissä vaaleissa, vaikken tällä foorumilla juurikaan sitä esiin tuonut. En pidä tätä ainakaan kokoomuksen (tarkemmin ajatellen minkään puolueen) toimijan kannalta kovinkaan hedelmällisenä ympäristönä, jo pelkkä puoluetunnuksen käyttö johtaa jurnuttamiseen asian vierestä. Olen ollut jopa tyytyväisempi siihen että kirjoitukseni ovat saaneet vähän tai eivät lainkaan kommentteja siihen nähden mitä ne saivat muutama vuosi sitten kun kaikki houreisimmat laajakaistan vaeltajat tuntuivat pitävän blogiani avaussivunaan ja syöksyivät aina jotain julkaistuani kommenttiosioon väittelemään omien harhojensa kanssa. Alkuun se nauratti, mutta lopulta muuttui masentavaksi, sittemmin vain tylsäksi. Tilanne on onneksi parantunut tältä osin.

Oma ehdokkaani Aura Salla pärjäsi kokoomuksen listalla erittäin hyvin. Tarkalleen ottaen 13 999 ääntä julkisuudessa täysin tuntemattomalle henkilölle on uskomaton suoritus jota oli ilo olla omalta osaltaan tekemässä. Se on enemmän kuin Päivi Räsänen, Mikael Jungner tai monet kansanedustajina toimivat ehdokkaat niin kokoomuksesta kuin muistakin puolueista saivat. Lisäksi teemoilla jotka sotivat yleistä trendiä vastaan eli myönteisellä suhtautumisella liittovaltiokehitykseen, kun vaalien tulos selvästi kielii ihmisten valinneen maltillisemman linjan edustajia sekä jopa Stubb pakitteli aiemmista näkemyksistään jo ensimmäisissä haastatteluissa. Tulosta voi siis pitää tulevaisuutta varten erinomaisena. Ehdokas on kuitenkin vasta 29-vuotias ja nämä olivat hänen ensimmäiset valtakunnalliset vaalinsa, aiemmin hän on osallistunut ainoastaan kunnallisvaaleihin Helsingissä. Uskon että kuulemme hänestä vielä.

Merkittävin muutos vaaleissa tapahtui omissa ajatuksissani. Siinä missä aiemmin olin nuorempana äärimmäisen euroskeptinen ja osin "rautaa rajalle"-linjan nurkkanationalisti, kehkeytyi minusta vuosien saatossa vähitellen eräänlainen kieli keskellä suuta väyrystelevä pan-eurooppalainen, joka sittemmin alkoi elää kohti yhtenäisempää Euroopan hallintoa ja eurokriisin aikaan tajusin että tämä valtioketju toimii kuten ketjuttunut ihmismuuri: olisi helppoa tönäistä yksi irrallinen ihminen pois rivistä, mutta jos ketju pitää toisistaan kiinni, hänet vedetään aina takaisin paikalleen. Euroopan Unioni on juuri sitä että pidämme kaverit mukana kun menemme eteenpäin, tuli vastaan mitä tahansa ja iski kehen hyvänsä. Siten minusta kuoriutui federalisti, niin sanottu NATO-intoilija olin jo puolitoista vuosikymmentä aiemmin, eikä se ole kuin vahvistunut etenkin viime aikoina.

Nyt puheenjohtajavaaleissa tuen Jan Vapaavuorta. Jokin aika sitten siirryin perinteisestä pullapalaverikokoustelusta Savo-Karjalan piiristä Helsingin piiriin ja Virtuaalikokoomuksen jäseneksi. Virtuaalikokoomus on nimensä mukainen yhdistys, joskin kun säännöt määräävät että on kuuluttava johonkin piirijärjestöön niin se kuuluu Helsingin piiriin. Tämä ei minua häiritse etenkään siksi että Helsingin piiri oli ensimmäisiä jotka asettuivat tukemaan Jan Vapaavuorta puheenjohtajaksi. Hän on hyvä mies jollaista tämä aika Suomessa tarvitsee.

]]>
18 http://ilikka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/169143-nyt-omia-vaalitunnelmia-seka-kuulumisia#comments Eurovaalit 2014 Jan Vapaavuori Kokoomus Virtuaalikokoomus Tue, 27 May 2014 18:07:27 +0000 Ilkka Partanen http://ilikka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/169143-nyt-omia-vaalitunnelmia-seka-kuulumisia
Vaalipohdintaa ja demokratian rajoja http://jarileino2011.puheenvuoro.uusisuomi.fi/169133-vaalipohdintaa-ja-demokratian-rajoja <p>Lähdin eurovaaliehdokkaaksi pitääkseni esillä kolmea asiaa: EU-eroa, euroeroa ja Suomen oman, tiukemman maahanmuuttopolitiikan tarvetta.&nbsp;Näitä tuli sitten pidettyä esillä erilaisissa vaalitilaisuuksissa. Kerta kiellon päälle, eli toistan ne varmuuden vuoksi vielä tässä: Suomessa ei mikään asia tule kääntymään parempaan päin, ennen kuin Suomi tajuaa erota EU:sta ja ottaa käyttöön oman, vapaasti kelluvan valuutan. Myös oma, tiukka maahanmuuttopolitiikka ja rajavalvonta ovat Suomelle elintärkeitä.</p><p>Odotusteni mukaisesti valtamedia ja valtapuolueet eivät halunneet nostaa näitä aiheita lainkaan julkiseen keskusteluun.</p><p>EU:sta eroaminen oli se kysymys, joka selvimmin jakoi puolueet kahteen leiriin.&nbsp;Paras esimerkki tästä oli pienpuolueiden pj-vaalitentti, jossa ei juuri muusta puhuttukaan kuin EU:sta eroamisesta, vaikka toimittaja yritti parhaansa mukaan viedä keskustelua muihin puheenaiheisiin. Sen sijaan pari päivää myöhemmin pidetyssä YLE:n suurten puolueiden pj-tentissä EU:sta tai eurosta eroamista ei otettu puheeksi sivulauseessakaan, vaikka kaikki tietävät, että piikki on vielä auki ja uudet tukipakettikierrokset pyörähtävät käyntiin heti eurovaalien humun hälvettyä.</p><p>Eurovaalien tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että EU-intoilijat lähtivät ahkerasti uurnille mutta EU:hun kriittisesti suhtautuvat jättivät nämä vaalit väliin. Parhaiten tämä näkyy siinä, että perussuomalaiset eivät saaneet aktivoitua edes vankkoja kannattajiaan äänestämään, vaan äänisaalis jäi peräti 5 prosenttiyksikköä gallupkannatuksesta. Yrityksen puutteesta PS-ehdokkaita ei voi syyttää, sillä he kiersivät maata kiitettävän ahkerasti.</p><p>Jos suurin osa suomalaisista kokee, että äänestäminen on turhaa, koska mikään ei kuitenkaan muutu, koko demokraattinen järjestelmä menettää oikeutuksensa.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Äänestysaktiivisuus vs. legitimiteetti</strong></p><p>Yhtenä yleisimmistä argumenteista suoraa demokratiaa vastaan käytetään sitä, että kansanäänestyksen tulos ei edusta oikeutetusti kansan tahtoa, jos äänestysaktiivisuus jää kovin alhaiseksi. No, miten alhaiseksi sen oikein pitää tippua, että vaali olisi mitätön? Näiden vaalien äänestysaktiivisuus oli 40,9% eli eurovaalien tavanomaista tasoa. Tämä tarkoittaa sitä, että vain alle 9% äänioikeutetuista äänesti vaalivoittaja kokoomuksen puolesta. Yli 2,7 miljoonaa äänioikeutettua jätti äänestämättä, mutta 390 000 äänen perusteella kokoomus pääsee nimittämään Suomen seuraavan EU-komissaarin ja vaikuttamaan ratkaisevasti Suomen EU-politiikan suuntaan.</p><p>Jos vaikkapa homoliitoista järjestettäisiin sitova kansanäänestys ja 60% suomalaisista jättäisi kokonaan äänestämättä, monet varmasti kritisoisivat kansanäänestyksen tuloksen legitimiteettiä. Miten vain 40% kansasta (tai itse asiassa 21%, mikäli kansanäänestys olisi tiukka) voisi muka päättää näin tärkeästä asiasta?</p><p>Homoliittojen tai kettutarhauksen tai pakkoruotsin suhteen on kuitenkin aivan ymmärrettävää, että vaikka nämä asiat herättävät hyvinkin suuria tunteita, ne ovat kuitenkin monille ihmisille aivan yhdentekeviä, jolloin henkilö voi huoletta jättää asian toisten päätettäväksi. Sitä paitsi kansanäänestyksessä päätetään vain yhdestä asiasta kerrallaan: homoliittojen saama kannatus ei oikeuta pitämään pakkoruotsia voimassa tai käyristämään kasvihuonekurkkuja. EU-vaaleissa annettu mandaatti on paljon laajempi: se kattaa sekä kurkunkäyryydet että kansalaisten satelliittiseurannan ja uudet ongelmamaiden tukipaketit. Siksi EU-vaaleilla tulisi minun mielestäni olla tukenaan huomattavasti korkeampi äänestysprosentti kuin jollakin yksittäisellä kansanäänestyksellä.</p><p>&nbsp;</p><p>Aivan viimeiseksi haluaisin kiittää kaikkia äänestäneitä. Muutospuolue sai yhteensä&nbsp;4873 ääntä. Se on noin 0,3 % annetuista äänistä eli kannatuksemme on samalla tasolla kuin vuoden 2011 eduskuntavaaleissa. Itse sain 317 ääntä, mikä on enemmän kuin olen saanut missään vaaleissa aikaisemmin.</p><p>Eduskuntavaalit ovat viimeistään 11 kuukauden kuluttua. Silloin pelikenttä on aivan eri näköinen ja muutospuolueella on todelliset menestymisen mahdollisuudet.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Lähdin eurovaaliehdokkaaksi pitääkseni esillä kolmea asiaa: EU-eroa, euroeroa ja Suomen oman, tiukemman maahanmuuttopolitiikan tarvetta. Näitä tuli sitten pidettyä esillä erilaisissa vaalitilaisuuksissa. Kerta kiellon päälle, eli toistan ne varmuuden vuoksi vielä tässä: Suomessa ei mikään asia tule kääntymään parempaan päin, ennen kuin Suomi tajuaa erota EU:sta ja ottaa käyttöön oman, vapaasti kelluvan valuutan. Myös oma, tiukka maahanmuuttopolitiikka ja rajavalvonta ovat Suomelle elintärkeitä.

Odotusteni mukaisesti valtamedia ja valtapuolueet eivät halunneet nostaa näitä aiheita lainkaan julkiseen keskusteluun.

EU:sta eroaminen oli se kysymys, joka selvimmin jakoi puolueet kahteen leiriin. Paras esimerkki tästä oli pienpuolueiden pj-vaalitentti, jossa ei juuri muusta puhuttukaan kuin EU:sta eroamisesta, vaikka toimittaja yritti parhaansa mukaan viedä keskustelua muihin puheenaiheisiin. Sen sijaan pari päivää myöhemmin pidetyssä YLE:n suurten puolueiden pj-tentissä EU:sta tai eurosta eroamista ei otettu puheeksi sivulauseessakaan, vaikka kaikki tietävät, että piikki on vielä auki ja uudet tukipakettikierrokset pyörähtävät käyntiin heti eurovaalien humun hälvettyä.

Eurovaalien tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että EU-intoilijat lähtivät ahkerasti uurnille mutta EU:hun kriittisesti suhtautuvat jättivät nämä vaalit väliin. Parhaiten tämä näkyy siinä, että perussuomalaiset eivät saaneet aktivoitua edes vankkoja kannattajiaan äänestämään, vaan äänisaalis jäi peräti 5 prosenttiyksikköä gallupkannatuksesta. Yrityksen puutteesta PS-ehdokkaita ei voi syyttää, sillä he kiersivät maata kiitettävän ahkerasti.

Jos suurin osa suomalaisista kokee, että äänestäminen on turhaa, koska mikään ei kuitenkaan muutu, koko demokraattinen järjestelmä menettää oikeutuksensa.

 

Äänestysaktiivisuus vs. legitimiteetti

Yhtenä yleisimmistä argumenteista suoraa demokratiaa vastaan käytetään sitä, että kansanäänestyksen tulos ei edusta oikeutetusti kansan tahtoa, jos äänestysaktiivisuus jää kovin alhaiseksi. No, miten alhaiseksi sen oikein pitää tippua, että vaali olisi mitätön? Näiden vaalien äänestysaktiivisuus oli 40,9% eli eurovaalien tavanomaista tasoa. Tämä tarkoittaa sitä, että vain alle 9% äänioikeutetuista äänesti vaalivoittaja kokoomuksen puolesta. Yli 2,7 miljoonaa äänioikeutettua jätti äänestämättä, mutta 390 000 äänen perusteella kokoomus pääsee nimittämään Suomen seuraavan EU-komissaarin ja vaikuttamaan ratkaisevasti Suomen EU-politiikan suuntaan.

Jos vaikkapa homoliitoista järjestettäisiin sitova kansanäänestys ja 60% suomalaisista jättäisi kokonaan äänestämättä, monet varmasti kritisoisivat kansanäänestyksen tuloksen legitimiteettiä. Miten vain 40% kansasta (tai itse asiassa 21%, mikäli kansanäänestys olisi tiukka) voisi muka päättää näin tärkeästä asiasta?

Homoliittojen tai kettutarhauksen tai pakkoruotsin suhteen on kuitenkin aivan ymmärrettävää, että vaikka nämä asiat herättävät hyvinkin suuria tunteita, ne ovat kuitenkin monille ihmisille aivan yhdentekeviä, jolloin henkilö voi huoletta jättää asian toisten päätettäväksi. Sitä paitsi kansanäänestyksessä päätetään vain yhdestä asiasta kerrallaan: homoliittojen saama kannatus ei oikeuta pitämään pakkoruotsia voimassa tai käyristämään kasvihuonekurkkuja. EU-vaaleissa annettu mandaatti on paljon laajempi: se kattaa sekä kurkunkäyryydet että kansalaisten satelliittiseurannan ja uudet ongelmamaiden tukipaketit. Siksi EU-vaaleilla tulisi minun mielestäni olla tukenaan huomattavasti korkeampi äänestysprosentti kuin jollakin yksittäisellä kansanäänestyksellä.

 

Aivan viimeiseksi haluaisin kiittää kaikkia äänestäneitä. Muutospuolue sai yhteensä 4873 ääntä. Se on noin 0,3 % annetuista äänistä eli kannatuksemme on samalla tasolla kuin vuoden 2011 eduskuntavaaleissa. Itse sain 317 ääntä, mikä on enemmän kuin olen saanut missään vaaleissa aikaisemmin.

Eduskuntavaalit ovat viimeistään 11 kuukauden kuluttua. Silloin pelikenttä on aivan eri näköinen ja muutospuolueella on todelliset menestymisen mahdollisuudet.

]]>
6 http://jarileino2011.puheenvuoro.uusisuomi.fi/169133-vaalipohdintaa-ja-demokratian-rajoja#comments EU EU-ero Eurovaalit 2014 Eurovaalitulos Suora demokratia Tue, 27 May 2014 16:10:44 +0000 Jari Leino http://jarileino2011.puheenvuoro.uusisuomi.fi/169133-vaalipohdintaa-ja-demokratian-rajoja
Turpaan tuli http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/169112-turpaan-tuli <p>&quot;Turpaan tulee..&quot; Näin yksinkertaisesti SDP: n puheenjohtaja Antti Rinne vastasi toimittajalle, joka vinoili kysyessä &quot;tuliko nyt torjuntavoitto&quot;? Pidin selkeästä, ytimekkästa ja jopa nöyrästä vastauksesta. Myöhemmin Rinne on puhunut äänestäjien luottamuksen palauttamisesta ja siinäkin hän on enemmän kuin oikeassa.</p><p>Kiusaus on suuri väittää, että toinen seikka demareiden laskusuhdanteelle olisi pitkän hallituksen vastuu, mutta näinhän on myös ollut menestyneen RKP:n historia. Ero on siinä, että RKP on ollut johdonmukainen vaaliohjelmiensa ja lupauksiensa suhteen. Samoin Kokoomus.</p><p>Mielenkiintoista on seurata, mitä kesä ja tulevat eduskuntavaalit tuovat mukanaan. SDP:n pitäisi varautua jo oppositiokauteen. Varautuminen voi johtaa puolueen linjan muuttumiseen ja siihen jo kauan kaivattuun uudistukseen.</p><p>Eurovaalien tulosten valossa perussuomalaisilla ei ole nyt aiheita kovin suureen hymyyn. Laskusuhdanne voi&nbsp; tarttua heihin nykyistä enemmän. Näin, vaikka eurovaalien kärkiehdokas maahanmuuttovastainen Halla-aho sai runsaasti ääniä. Samalla puolue profiloituu nyt selkeästi maahanmuuttokielteiseksi puolueeksi, joka tähtää valikoivaan maahanmuuttoon.</p><p>Siinä missä maahanmuuttovastaiset (maahanmuuttokriittisyys on hyvin vähän, kritiikot pyrkivät edistykseen eikä vain kieltoon) ilmeisesti keskittivät äänensä Halla-ahoon (80 529 ääntä) ja muihin maahanmuuttovastaisiin. Mitä järkeä on äänestää yhteen teemaan keskittynyttä ehdokasta, jos ei ole tuosta teemasta samaa mieltä? Maahanmuuttomyönteiset äänestivät mm. Alexander Stubbia (148 101 ääntä), jotta jopa itse olisin ilman muuta äänestänyt. RKP: hen siirtyi moni joka halusi sanoa ei Halla-ahon esittämälle vaatimukselle RKP: n tiputtamisesta Europarlamentista. Myös moni äänesti nyt Jörn Donneria (8 438 ääntä), joka sanoi mainiosti taistelevansa pimeitä voimia vastaan. Ehdokkani Björn Månsson sai 4 463 ääntä. Aika hyvä! Kiitos Månssonille toivoa antavista kannanotoista.</p><p>Ehdolla oli myös muutamia niin tunnetusti maahanmuuttotaustaisia ehdokkaita. Tunnetuin heistä Nasima Razmyar sai 12 244 ääntä, yli 3000 ääntä enemmän kuin perussuomalaisten Juho Erola. Vihreiden melko tuntematon Ozan Yanar sai 2 273 ääntä, Vasemmistoliiton Faruk Abu Taher sai 571, vain 11 ääntä vähemmän kuin James Hirvisaaren entisen avustajan Helena Eronen-Kuhanen.</p><p>Maahanmuuttokysymyksissä enemmistö Suomen meppistä on edistyksellisiä ja pystyy katsomaan asiaan laajemmin. Sen suhteen turpaan ei mitenkään tullut maahanmuuttomyönteisille, päin vastoin. Hyvä Suomi!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> "Turpaan tulee.." Näin yksinkertaisesti SDP: n puheenjohtaja Antti Rinne vastasi toimittajalle, joka vinoili kysyessä "tuliko nyt torjuntavoitto"? Pidin selkeästä, ytimekkästa ja jopa nöyrästä vastauksesta. Myöhemmin Rinne on puhunut äänestäjien luottamuksen palauttamisesta ja siinäkin hän on enemmän kuin oikeassa.

Kiusaus on suuri väittää, että toinen seikka demareiden laskusuhdanteelle olisi pitkän hallituksen vastuu, mutta näinhän on myös ollut menestyneen RKP:n historia. Ero on siinä, että RKP on ollut johdonmukainen vaaliohjelmiensa ja lupauksiensa suhteen. Samoin Kokoomus.

Mielenkiintoista on seurata, mitä kesä ja tulevat eduskuntavaalit tuovat mukanaan. SDP:n pitäisi varautua jo oppositiokauteen. Varautuminen voi johtaa puolueen linjan muuttumiseen ja siihen jo kauan kaivattuun uudistukseen.

Eurovaalien tulosten valossa perussuomalaisilla ei ole nyt aiheita kovin suureen hymyyn. Laskusuhdanne voi  tarttua heihin nykyistä enemmän. Näin, vaikka eurovaalien kärkiehdokas maahanmuuttovastainen Halla-aho sai runsaasti ääniä. Samalla puolue profiloituu nyt selkeästi maahanmuuttokielteiseksi puolueeksi, joka tähtää valikoivaan maahanmuuttoon.

Siinä missä maahanmuuttovastaiset (maahanmuuttokriittisyys on hyvin vähän, kritiikot pyrkivät edistykseen eikä vain kieltoon) ilmeisesti keskittivät äänensä Halla-ahoon (80 529 ääntä) ja muihin maahanmuuttovastaisiin. Mitä järkeä on äänestää yhteen teemaan keskittynyttä ehdokasta, jos ei ole tuosta teemasta samaa mieltä? Maahanmuuttomyönteiset äänestivät mm. Alexander Stubbia (148 101 ääntä), jotta jopa itse olisin ilman muuta äänestänyt. RKP: hen siirtyi moni joka halusi sanoa ei Halla-ahon esittämälle vaatimukselle RKP: n tiputtamisesta Europarlamentista. Myös moni äänesti nyt Jörn Donneria (8 438 ääntä), joka sanoi mainiosti taistelevansa pimeitä voimia vastaan. Ehdokkani Björn Månsson sai 4 463 ääntä. Aika hyvä! Kiitos Månssonille toivoa antavista kannanotoista.

Ehdolla oli myös muutamia niin tunnetusti maahanmuuttotaustaisia ehdokkaita. Tunnetuin heistä Nasima Razmyar sai 12 244 ääntä, yli 3000 ääntä enemmän kuin perussuomalaisten Juho Erola. Vihreiden melko tuntematon Ozan Yanar sai 2 273 ääntä, Vasemmistoliiton Faruk Abu Taher sai 571, vain 11 ääntä vähemmän kuin James Hirvisaaren entisen avustajan Helena Eronen-Kuhanen.

Maahanmuuttokysymyksissä enemmistö Suomen meppistä on edistyksellisiä ja pystyy katsomaan asiaan laajemmin. Sen suhteen turpaan ei mitenkään tullut maahanmuuttomyönteisille, päin vastoin. Hyvä Suomi!

]]>
29 http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/169112-turpaan-tuli#comments Eurovaalit 2014 Maahanmuuttomyönteisyys Maahanmuuttovastaisuus SDP Tue, 27 May 2014 10:32:37 +0000 Ana María Gutiérrez Sorainen http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/169112-turpaan-tuli
Kun Nusut kuoli, ”lipikset” hävisi ja SDP näivettyi? http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/169107-kun-nusut-kuoli-%E2%80%9Dlipikset%E2%80%9D-havisi-ja-sdp-naivettyi <p>Kirjailija Väinö Linna totesi kerran historiallisesta muutoksesta ja sen seuraamisen vaikeudesta jotenkin seuraavaa: ensin se tulee kuin vieno tuuli mutta vähitellen muutoksen merkit yltyvät oksistossa riehuvaksi myrskyksi.</p><p>Tämä on sattuvasti sanottu, vaikka Linna ei ollutkaan mikään historioitsija.</p><p>Kyseistä kielikuvaa käytetään myös historiallisten muutosten tutkimuksessa (future studies) &nbsp;kun yritetään tunnistaa ns. heikkoja signaaleja (weak signals). Nämä ovat niitä muutosten esi-airueita, jotka sitten esiintyvät juuri ennen suurta muutosta.</p><p>Voiko juuri pidetyistä eurovaaleista nähdä jotain näitä heikkoja signaaleja? Ilmeisesti voi.</p><p><strong>Eräiden puolueiden kuolema?</strong></p><p>Poliittisten tutkijoiden mielenkiinnon kohteena on aina ja ikuisesti ollut se miten keskiluokka ja työväenluokka äänestää. Mitä muutoksia tapahtui viime vaaleihin verrattuna? Näkyykö tuloksissa suuria liukumia tai puolueiden järjestyksen muutoksia?</p><p>Kun tutkitaan esimerkiksi Järvenpäässä annettuja ääniä, niin muutos näkyi selvästi. Puolueiden suuret voimasuhteet ovat muuttumassa: niiden järjestys on nyt: Kokoomus, Perussuomalaiset, SDP.</p><p>Perussuomalaisten kannatus&nbsp;nousi 4,4% ja SDP:n kannatus vähentynyt 7,9%. Miten tämä on mahdollista? Miten tämä ennen niin SDP:n ja Kokoomuksen hallitsema paikkakunta on muuttanut väriään näin paljon?</p><p>Onko tämä heikko signaali, joka kertoo mihin suuntaan poliittisten ryhmien kannatus on kulkemassa. Ainakin se kertoo Järvenpään PS:n voimasta mutta entä muusta?</p><p><strong>&quot;Lipilaarien&quot; tuho</strong></p><p>Jos verrataan tätä muutosta esimerkiksi liberaalisen kansanpuolueen häviöön, niin merkit ovat samantyyppiset ja yhtä dramaattiset. &nbsp;Vuonna 1966 &rdquo;lipilaarit&rdquo; saivat vielä 9 kansanedustajaa ja 6,47% äänistä mutta jo vuonna 1987 se sai enää 0,97% äänistä.</p><p>Muutos oli 20 vuoden aikana huima ja äkillinen. Liberaalit menettivät äänestäjänsä keskustalle, hiukkasen liberaalimmaksi muuttuneelle kokoomukselle ja myös vihreille. &nbsp;Aate vietiin ja äänestäjät päättivät että &rdquo;lib-puoluetta&rdquo; ei enää tarvita. Me suomalaiset olemme niin käytännönläheisiä &ndash; mitä ei tarvita - se heitetään pois. Ei edes kierrätetä!</p><p><strong>NUSUjen nopea kuolema</strong></p><p>Toinen mielenkiintoinen puolueen kuolema koettiin vuosina 1994-1999, kun maamme poliittisella taivaalla loisteli tähdenlentona Nuorsuomalaisten puolue. Se oli aikoinaan trendikkäiden kaupunkilaisten oma puolue, joka sai kannatusta erityisesti Uudellamaalla (5,2%, 1995 eduskuntavaaleissa).</p><p>Vuoden 1999 vaaleissa se hävisi. Syitä tälle puolueen kuolemalle etsittiin kissojen ja koirien kanssa mutta ehkä suurin syy oli se, että käytännölliset suomalaiset hylkäsivät puolueen, jolla ei ollut mitään merkitystä ja jossa oli liikaa &rdquo;päälliköitä ja liian vähän intiaaneja&rdquo;.</p><p><strong>Tarvitaanko kuolevaa puoluetta?</strong></p><p>Kysymys kuuluukin: jos SDP:n kannatus hupenee näin keskiluokkaisissa ja työvaltaisissa kunnissa tätä vauhtia niin merkitseekö se tulevaisuudessa tämän vanhan ja traditionaalisen puolueen kuolemaa?</p><p>Tarvitaanko tätä kuolevaan puoluetta, jos Arhis osaa singuttaa katkeruuden ja luokkataistelun vanhaa gramofonia paremmin? Tarvitaanko tätä ideologista konkurssipesää, jos PS puolustaa duunarien asiaa paremmin?</p><p>Kuten maaseudulla nähdään - vanhat äkeet jätetään tontin reunalle sovinnolla.</p><p>Arto Luukkanen</p><p>Järvenpää</p><p>ps. Eilen juteltiin näistä asioista kuomien kanssa. Tosiasiassa: &quot;</p><p>&quot;SDP:n kannatus Järvenpäässä ei suinkaan vähentynyt &quot;vain&quot; 7,9 % vaan noin 35 %. Vastaavasti PS:n kannatus nousi noin 41 % eikä &quot;vain&quot; 4,4 %....PS:n ja SDP:n kannatuksen muutosluvut eivät olleet suhteellisia yksikköjä eli prosentteja vaan absoluuttisia yksikköjä eli prosenttiyksikköjä, joita käytetään, kun verrataan prosenttilukuja toisiinsa....&quot;</p><p>Eli suuria muutoksia tulossa! Siirros on tapahtunut. Vapiskaa muut puolueet!!</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p> Kirjailija Väinö Linna totesi kerran historiallisesta muutoksesta ja sen seuraamisen vaikeudesta jotenkin seuraavaa: ensin se tulee kuin vieno tuuli mutta vähitellen muutoksen merkit yltyvät oksistossa riehuvaksi myrskyksi.

Tämä on sattuvasti sanottu, vaikka Linna ei ollutkaan mikään historioitsija.

Kyseistä kielikuvaa käytetään myös historiallisten muutosten tutkimuksessa (future studies)  kun yritetään tunnistaa ns. heikkoja signaaleja (weak signals). Nämä ovat niitä muutosten esi-airueita, jotka sitten esiintyvät juuri ennen suurta muutosta.

Voiko juuri pidetyistä eurovaaleista nähdä jotain näitä heikkoja signaaleja? Ilmeisesti voi.

Eräiden puolueiden kuolema?

Poliittisten tutkijoiden mielenkiinnon kohteena on aina ja ikuisesti ollut se miten keskiluokka ja työväenluokka äänestää. Mitä muutoksia tapahtui viime vaaleihin verrattuna? Näkyykö tuloksissa suuria liukumia tai puolueiden järjestyksen muutoksia?

Kun tutkitaan esimerkiksi Järvenpäässä annettuja ääniä, niin muutos näkyi selvästi. Puolueiden suuret voimasuhteet ovat muuttumassa: niiden järjestys on nyt: Kokoomus, Perussuomalaiset, SDP.

Perussuomalaisten kannatus nousi 4,4% ja SDP:n kannatus vähentynyt 7,9%. Miten tämä on mahdollista? Miten tämä ennen niin SDP:n ja Kokoomuksen hallitsema paikkakunta on muuttanut väriään näin paljon?

Onko tämä heikko signaali, joka kertoo mihin suuntaan poliittisten ryhmien kannatus on kulkemassa. Ainakin se kertoo Järvenpään PS:n voimasta mutta entä muusta?

"Lipilaarien" tuho

Jos verrataan tätä muutosta esimerkiksi liberaalisen kansanpuolueen häviöön, niin merkit ovat samantyyppiset ja yhtä dramaattiset.  Vuonna 1966 ”lipilaarit” saivat vielä 9 kansanedustajaa ja 6,47% äänistä mutta jo vuonna 1987 se sai enää 0,97% äänistä.

Muutos oli 20 vuoden aikana huima ja äkillinen. Liberaalit menettivät äänestäjänsä keskustalle, hiukkasen liberaalimmaksi muuttuneelle kokoomukselle ja myös vihreille.  Aate vietiin ja äänestäjät päättivät että ”lib-puoluetta” ei enää tarvita. Me suomalaiset olemme niin käytännönläheisiä – mitä ei tarvita - se heitetään pois. Ei edes kierrätetä!

NUSUjen nopea kuolema

Toinen mielenkiintoinen puolueen kuolema koettiin vuosina 1994-1999, kun maamme poliittisella taivaalla loisteli tähdenlentona Nuorsuomalaisten puolue. Se oli aikoinaan trendikkäiden kaupunkilaisten oma puolue, joka sai kannatusta erityisesti Uudellamaalla (5,2%, 1995 eduskuntavaaleissa).

Vuoden 1999 vaaleissa se hävisi. Syitä tälle puolueen kuolemalle etsittiin kissojen ja koirien kanssa mutta ehkä suurin syy oli se, että käytännölliset suomalaiset hylkäsivät puolueen, jolla ei ollut mitään merkitystä ja jossa oli liikaa ”päälliköitä ja liian vähän intiaaneja”.

Tarvitaanko kuolevaa puoluetta?

Kysymys kuuluukin: jos SDP:n kannatus hupenee näin keskiluokkaisissa ja työvaltaisissa kunnissa tätä vauhtia niin merkitseekö se tulevaisuudessa tämän vanhan ja traditionaalisen puolueen kuolemaa?

Tarvitaanko tätä kuolevaan puoluetta, jos Arhis osaa singuttaa katkeruuden ja luokkataistelun vanhaa gramofonia paremmin? Tarvitaanko tätä ideologista konkurssipesää, jos PS puolustaa duunarien asiaa paremmin?

Kuten maaseudulla nähdään - vanhat äkeet jätetään tontin reunalle sovinnolla.

Arto Luukkanen

Järvenpää

ps. Eilen juteltiin näistä asioista kuomien kanssa. Tosiasiassa: "

"SDP:n kannatus Järvenpäässä ei suinkaan vähentynyt "vain" 7,9 % vaan noin 35 %. Vastaavasti PS:n kannatus nousi noin 41 % eikä "vain" 4,4 %....PS:n ja SDP:n kannatuksen muutosluvut eivät olleet suhteellisia yksikköjä eli prosentteja vaan absoluuttisia yksikköjä eli prosenttiyksikköjä, joita käytetään, kun verrataan prosenttilukuja toisiinsa...."

Eli suuria muutoksia tulossa! Siirros on tapahtunut. Vapiskaa muut puolueet!!

 

 

]]>
38 http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/169107-kun-nusut-kuoli-%E2%80%9Dlipikset%E2%80%9D-havisi-ja-sdp-naivettyi#comments Kotimaa Eurovaalit 2014 Tue, 27 May 2014 10:14:47 +0000 Arto Luukkanen http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/169107-kun-nusut-kuoli-”lipikset”-havisi-ja-sdp-naivettyi
Hyvät huonot vaalit http://stefanholm.puheenvuoro.uusisuomi.fi/169081-hyvat-huonot-vaalit <p>Eurovaalien suurin puolue oli jälleen kerran nukkuvien puolue 59,1 % kannatuksellaan. Tämä yhdistettynä suomalaisten muutoinkin noin prosentin luokkaa olevaan äänivaltaan EU:ssa antaisi hyvän syyn kirjoittaa EU:n legitimiteetistä. Se jääköön kuitenkin toiseen kertaan. Nyt puhun eurovaaleista.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Liittovaltion voitto &ndash; Suomen häviö</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Vaalien tulos oli monelta osin ennalta-arvattava. Suomen euroedustajiksi tuli valituiksi pelkkiä liittovaltion kannattajia. Tämä siitäkin huolimatta, että Paavo Väyrynen ja Perussuomalaiset ovat retoriikaltaan kovinkin &rdquo;EU-kriittisiä&rdquo;. Edellä mainitut eivät kuitenkaan kannata Suomen eroa EU:sta, joka siis on jo liittovaltio, vaikka toisinkin kuulee virheellisesti väitettävän.<br /><br />Lisäksi 80% TTIP-kansalaistoimijoiden kyselyyn vastanneista Perussuomalaisten ehdokkaista <a href="http://ttipinfo.files.wordpress.com/2014/05/t4-green-puolueiden-ttip-kanta-prosentteina-vastanneista.jpg">kannatti</a> kansallisen demokratian suuryrityksille alistavaa EU:n ja USA:n välistä vapaakauppasopimusta.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Itsenäisyyspuolue nousee</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Vaikka edellämainitut seikat eivät anna juuri aihetta riemuun, vaalien tuloksessa oli myös jotain hyvää. Huolimatta kaikesta negatiivisesta julkisuudesta,<a href="http://www.anttipesonen.fi/2014/05/miksi-helsingin-sanomat-valehtelee.html"> median valehtelusta</a> ja <a href="https://pbs.twimg.com/media/BoGRsktIIAEGE3X.png:large">puolueellisuudesta</a> <a href="http://www.vaalikone.fi/tulos/puolue/20/">Itsenäisyyspuolueen kannatus on lähtenyt nousuun.</a></p><p>&nbsp;</p><p>Maidensa itsenäisyyttä kannattavat puolueet ovat nousussa ympäri Eurooppaa. Suomi tulee vähän jäljessä, kuten aina. Varmaa on kuitenkin, että Itsenäisyyspuolueen, ja ennen kaikkea itsenäisyyden aika tulee vielä meidänkin maassamme.</p><p>&nbsp;</p><p>IPU on nyt ottanut ensimmäisen pienen askeleen kohti nousua. Seuraavat askeleet tulevat olemaan isompia, sillä mitä enemmän EU:ta &rdquo;pelastetaan&rdquo;, sitä enemmän sanomallemme on kysyntää.</p><p>&nbsp;</p><p>Lämmin kiitos kaikille minua ja Itsenäisyyspuoluetta äänestäneille ja ennen kaikkea vaalityöhön osallistuneille!<br /><br />Näillä näkymin olen itse ehdolla myös ensi vuoden eduskuntavaaleissa. Voit liittyä <a href="https://www.facebook.com/pages/Stefan-Holm-Eduskuntaan-2015/468414843208782?fref=ts">tukiryhmääni</a> jo nyt ja pysyä ajantasalla.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Eurovaalien suurin puolue oli jälleen kerran nukkuvien puolue 59,1 % kannatuksellaan. Tämä yhdistettynä suomalaisten muutoinkin noin prosentin luokkaa olevaan äänivaltaan EU:ssa antaisi hyvän syyn kirjoittaa EU:n legitimiteetistä. Se jääköön kuitenkin toiseen kertaan. Nyt puhun eurovaaleista.

 

Liittovaltion voitto – Suomen häviö

 

Vaalien tulos oli monelta osin ennalta-arvattava. Suomen euroedustajiksi tuli valituiksi pelkkiä liittovaltion kannattajia. Tämä siitäkin huolimatta, että Paavo Väyrynen ja Perussuomalaiset ovat retoriikaltaan kovinkin ”EU-kriittisiä”. Edellä mainitut eivät kuitenkaan kannata Suomen eroa EU:sta, joka siis on jo liittovaltio, vaikka toisinkin kuulee virheellisesti väitettävän.

Lisäksi 80% TTIP-kansalaistoimijoiden kyselyyn vastanneista Perussuomalaisten ehdokkaista kannatti kansallisen demokratian suuryrityksille alistavaa EU:n ja USA:n välistä vapaakauppasopimusta.

 

Itsenäisyyspuolue nousee

 

Vaikka edellämainitut seikat eivät anna juuri aihetta riemuun, vaalien tuloksessa oli myös jotain hyvää. Huolimatta kaikesta negatiivisesta julkisuudesta, median valehtelusta ja puolueellisuudesta Itsenäisyyspuolueen kannatus on lähtenyt nousuun.

 

Maidensa itsenäisyyttä kannattavat puolueet ovat nousussa ympäri Eurooppaa. Suomi tulee vähän jäljessä, kuten aina. Varmaa on kuitenkin, että Itsenäisyyspuolueen, ja ennen kaikkea itsenäisyyden aika tulee vielä meidänkin maassamme.

 

IPU on nyt ottanut ensimmäisen pienen askeleen kohti nousua. Seuraavat askeleet tulevat olemaan isompia, sillä mitä enemmän EU:ta ”pelastetaan”, sitä enemmän sanomallemme on kysyntää.

 

Lämmin kiitos kaikille minua ja Itsenäisyyspuoluetta äänestäneille ja ennen kaikkea vaalityöhön osallistuneille!

Näillä näkymin olen itse ehdolla myös ensi vuoden eduskuntavaaleissa. Voit liittyä tukiryhmääni jo nyt ja pysyä ajantasalla.

]]>
0 http://stefanholm.puheenvuoro.uusisuomi.fi/169081-hyvat-huonot-vaalit#comments Eurovaalit 2014 Itsenäisyyspuolue Mon, 26 May 2014 21:59:43 +0000 Stefan Holm http://stefanholm.puheenvuoro.uusisuomi.fi/169081-hyvat-huonot-vaalit
Katkera Tossavainen halveksii kansaa... http://indy.puheenvuoro.uusisuomi.fi/169066-katkera-tossavainen-halveksii-kansaa <p>Kansaan kuuluu kaikenlaisia ihmisiä, ja jos halveksit yhtä joukkoa niin kovin helposti halveksit koko kansaa. Puheet paremmasta väestä ja Kauniaisten ökyrikkaista ovat hyvin kaunaista puhetta. Kun neuvot ovat vähissä niin silloin aletaan luomaan kärjistyksiä. Tappio on tappio hyvät nuorpesut ja sille ei nyt mitään enää voi. Mitä voi tehdä on nyt nuorpersujen käsissä. Tai sanotaan että sen pitäisi olla. Mutta kun on yksi johtaja joka tietää miten puoluetta johdetaan, ja hän ei sitä kovin selkeästi ole vielä kertonut, niin sitten ollaankin vaikeassa tilanteessa.</p><p>Tossavaisen pitäisi muistaa, että parempi väki Kauniasten &quot;ökyrikkaat&quot; maksavat tämän maan hyvinvoinnin korkeilla veroillaan. Eivätkä he ainoastaan takaa hyvinvointia, vaan myös puoluetuen jonka varassa sellainenkin&nbsp; puolue kuin Soinin nuorpersut saa poliittista sirkustaan jatkaa. Ehkäpä sellaiset ihmiset haluavatkin äänestää.</p><p>Kirjoitin tässä kuussa Flooran päivänä <a href="http://indy.puheenvuoro.uusisuomi.fi/167891-timo-soinin-henkilokohtainen-kursk-%E2%80%94-ennuste-eurovaalien-tulokseksi">avauksen</a> jossa menin aika tavalla metsään mitä tuli puolueiden kannatukseen. Sen lopussa tulin kuitenkin sanoneeksi jotain mikä piti osittain paikkansa:</p><p><em>&quot;1970-luvulla täyteen tietoisuuteen noussut henkilö, kuten minä, ajattelee sota-metaforilla. Soini virittelee vielä vanhoilla aseilla suurta poliittista manööveriä, mutta kun rauta on palanut vaali-iltana on hänen haaveensa murskautunut. Kuntavaalit olivat ensimmäinen tappio hyvän vaalionnen jälkeen ja nämä eurovaalit ovat toinen tappio. Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa Persut ovat enää neljänneksi suurin puolue eikä heitä tarvita missään vaihtoehdossa muodostamaan hallitusta. Soinin henkilökohtainen unelma on tuhoutunut. Hänellä ei koskaan enää tule olemaan minkäänlaista taktista mahdollisuutta päästä valtaan ja pääministeriksi. Vuoden 2019 vaaleissa Soini on edelleen puolueensa puheenjohtaja (22 vuotta lasissa.) ja ikää 56 vuotta.&quot;</em></p><p>Kyllähän se katkeraksi vetää...</p><p>https://<object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/hpaTwpWt8BQ?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/hpaTwpWt8BQ?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kansaan kuuluu kaikenlaisia ihmisiä, ja jos halveksit yhtä joukkoa niin kovin helposti halveksit koko kansaa. Puheet paremmasta väestä ja Kauniaisten ökyrikkaista ovat hyvin kaunaista puhetta. Kun neuvot ovat vähissä niin silloin aletaan luomaan kärjistyksiä. Tappio on tappio hyvät nuorpesut ja sille ei nyt mitään enää voi. Mitä voi tehdä on nyt nuorpersujen käsissä. Tai sanotaan että sen pitäisi olla. Mutta kun on yksi johtaja joka tietää miten puoluetta johdetaan, ja hän ei sitä kovin selkeästi ole vielä kertonut, niin sitten ollaankin vaikeassa tilanteessa.

Tossavaisen pitäisi muistaa, että parempi väki Kauniasten "ökyrikkaat" maksavat tämän maan hyvinvoinnin korkeilla veroillaan. Eivätkä he ainoastaan takaa hyvinvointia, vaan myös puoluetuen jonka varassa sellainenkin  puolue kuin Soinin nuorpersut saa poliittista sirkustaan jatkaa. Ehkäpä sellaiset ihmiset haluavatkin äänestää.

Kirjoitin tässä kuussa Flooran päivänä avauksen jossa menin aika tavalla metsään mitä tuli puolueiden kannatukseen. Sen lopussa tulin kuitenkin sanoneeksi jotain mikä piti osittain paikkansa:

"1970-luvulla täyteen tietoisuuteen noussut henkilö, kuten minä, ajattelee sota-metaforilla. Soini virittelee vielä vanhoilla aseilla suurta poliittista manööveriä, mutta kun rauta on palanut vaali-iltana on hänen haaveensa murskautunut. Kuntavaalit olivat ensimmäinen tappio hyvän vaalionnen jälkeen ja nämä eurovaalit ovat toinen tappio. Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa Persut ovat enää neljänneksi suurin puolue eikä heitä tarvita missään vaihtoehdossa muodostamaan hallitusta. Soinin henkilökohtainen unelma on tuhoutunut. Hänellä ei koskaan enää tule olemaan minkäänlaista taktista mahdollisuutta päästä valtaan ja pääministeriksi. Vuoden 2019 vaaleissa Soini on edelleen puolueensa puheenjohtaja (22 vuotta lasissa.) ja ikää 56 vuotta."

Kyllähän se katkeraksi vetää...

https://www.youtube.com/watch?v=hpaTwpWt8BQ

]]>
21 http://indy.puheenvuoro.uusisuomi.fi/169066-katkera-tossavainen-halveksii-kansaa#comments Eurovaalit 2014 Kotimaa Perussuomalaiset puolueet Reijo Tossavainen Mon, 26 May 2014 18:32:42 +0000 Torsti Äärelä http://indy.puheenvuoro.uusisuomi.fi/169066-katkera-tossavainen-halveksii-kansaa
Vaalianalyysia http://timoekman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/169055-vaalianalyysia <p>Nyt olisi eurovaaleista kirjoittaa vaikka mitä, mutta summaillaanpa nyt toimittaja Yrjö Raution tapaan jonkinlaisia heittolaukauksia. Yhtään bloggausta tahi toimittajan analyysia, kolumnia ja pääkirjoitusta en ole asiasta tälle ja eiliselle päivälle lukenut Jyrki Lehtolan perjantaista kolumnia lukuun ottamatta, pelkkien perusuutisten varassa ollut, joten taatusti lahjomatonta näkökulmaa tarjolla.&nbsp;</p><p>&nbsp;&nbsp; &nbsp;&nbsp;&nbsp; &nbsp;&nbsp;&nbsp; &nbsp;&nbsp;&nbsp; &nbsp;&nbsp;&nbsp; &nbsp;***</p><p>Kokoomuksen voitto oli niin odotettu, että ainut pettymyksen paikka oli se, että odotetun 4 paikan sijasta ei tullut kuin 3 paikkaa. Kokoomuksen ylivoimakin oli aivan musertava: suurempi yksistään kuin koko vasemmisto yhteensä.&nbsp;</p><p>&nbsp;&nbsp; &nbsp;&nbsp;&nbsp; &nbsp;&nbsp;&nbsp; &nbsp;&nbsp;&nbsp; &nbsp;&nbsp;&nbsp; &nbsp;***</p><p>Pistää miettimään Jyrki Lehtolan tapaan, että mitä mahtaa liikkua niillä mielessä, jotka tyhjäsivät pankkitilinsä ja pahimmassa tapauksessa ottivat velkaa, että saivat kuvansa joutomaalle näkyville vailla mitään mahdollisuuksia läpimenoon. Päällimmäisenä käy mielessä vihreiden Antero Vartia, jonka noin 100 000 &euro; vaalibudjetti oli enemmän kuin ylimitoitettu äänimäärään nähden.&nbsp;</p><p>&nbsp;&nbsp; &nbsp;&nbsp;&nbsp; &nbsp;&nbsp;&nbsp; &nbsp;&nbsp;&nbsp; &nbsp;&nbsp;&nbsp; &nbsp;***</p><p>Tällä kertaa pienoisen jytkyn teki kepu. Prosentuaalinen äänisaalis oli hyvä ja kahden kärjen taktiikka toimi kaikesta huolimatta. Nyt on Aldessa tarjolla Suomesta yö päivä, Väyrynen ja Rehn Jäätteenmäen kera. Ei tule olemaan helppoa ryhmän sisällä, kun tietää Keminmaan ikiliikkujan egon ja tarmon ja Alden Väyrysvastaiset linjaukset.&nbsp;</p><p>&nbsp;&nbsp; &nbsp;&nbsp;&nbsp; &nbsp;&nbsp;&nbsp; &nbsp;&nbsp;&nbsp; &nbsp;&nbsp;&nbsp; &nbsp;***</p><p>No, Väyrynen nyt todennäköisesti kaupittelee itseään ensi keväänä eduskuntaankin, joten lyhyeksi voi kausi jäädä ja Hannu Takkula nousta varalta Brysselin koneeseen. Toki ministerinpaikkaa pienemmällä vakanssilla Väyrynen ei europarlamentista kotimaahan liikahda, kuten vuoden 2007 eduskuntavaaleissakin sen teki selväksi, joten Takkula saa jännittää loppuun asti.</p><p>&nbsp;&nbsp; &nbsp;&nbsp;&nbsp; &nbsp;&nbsp;&nbsp; &nbsp;&nbsp;&nbsp; &nbsp;&nbsp;&nbsp; &nbsp;***</p><p>Persut tekivät pienoisen flopin ennakko-odotuksiin nähden. Toki itseään voivat siitä syyttää, sillä he ovat demonisoineet koko EU:n niin pahoin, että heidän väkensä karttaa EU:ta jo kiertämällä äänestyskopitkin kaukaa. Eduskuntavaaleissa on odotettavissa ainakin hienoinen nousu, sillä persut ovat ennen kaikkea kotimaan puolue.</p><p>&nbsp;&nbsp; &nbsp;&nbsp;&nbsp; &nbsp;&nbsp;&nbsp; &nbsp;&nbsp;&nbsp; &nbsp;&nbsp;&nbsp; &nbsp;***</p><p>Demarit osoittivat olevansa se puoluemaailman jakojäännös ja iltaruskon porukka. Taannoin juteltiin siitä, että pitäisikö vasemmistoliiton liittyä demareihin, että vasemmisto yhdessä keräisi voimansa. Pian voi demarit kolkutella vasemmistoliiton ovea, jos kurssia reivataan liiaksi vasemmalle. Pitkän linjan demari Lasse Lehtinenkin epäili taannoin Nykypäivässä, että demarit kutistuvat Rinteen avulla 10 pinnan puolueeksi. Tahti näyttää otolliselta sille. Ensi kevään eduskuntavaalit ovat se viimeinen kohtalon kysymys ja näytön paikka.</p><p>&nbsp;&nbsp; &nbsp;&nbsp;&nbsp; &nbsp;&nbsp;&nbsp; &nbsp;&nbsp;&nbsp; &nbsp;&nbsp;&nbsp; &nbsp;***</p><p>RKP kiitteli jo osuvasti Halla-ahoa siitä, että heidän paikkansa varmistui Halla-ahon ansiosta, kun hän meni munaamaan perus persumaiseen tapaan ja panettelemaan RKP:tä päivä pari ennen vaaleja. Paljon on persuilla vielä oppimista hyvistä vaalitavoista ja oikeasta strategiasta.</p><p>&nbsp;&nbsp; &nbsp;&nbsp;&nbsp; &nbsp;&nbsp;&nbsp; &nbsp;&nbsp;&nbsp; &nbsp;&nbsp;&nbsp; &nbsp;***</p><p>Petri Sarvamaalla (kok) on myös jännittämistä aika lailla. Jos Alexander Stubb valitaan kokoomuksen uudeksi puheenjohtajaksi, Sarvamaan ei tarvitse vieläkään palata toimittajan hommiin, kun Stubb luovuttaa paikkansa hänelle. Vaan tiukaksi menee kamppailu pj-paikasta Jan Vapaavuoren kanssa.</p><p>&nbsp;&nbsp; &nbsp;&nbsp;&nbsp; &nbsp;&nbsp;&nbsp; &nbsp;&nbsp;&nbsp; &nbsp;&nbsp;&nbsp; &nbsp;***</p><p>Nyt on myös tarjolla pienoinen pätkä kansanedustajuus monelle tyypille. Vaasan vaalipiiristä Miapetra Kumpula-Natrin (sd) tilalle nousee pitkän linjan demari ja viime eduskuntavaaleissa niukasti rannalle jäänyt Harry Wallin. Hyviin asetelmiin herra pääsee ensi kevään eduskuntavaaleja ajatellen samoin kuin kaikki muutkin.</p><p>&nbsp;&nbsp; &nbsp;&nbsp;&nbsp; &nbsp;&nbsp;&nbsp; &nbsp;&nbsp;&nbsp; &nbsp;&nbsp;&nbsp; &nbsp;***</p><p>Vasemmistoliitto sai odotetun piristysruiskeen palaamalla euroareenalle Kyllösen kera. Oppositiosta päin pelaaminen söi mahdollisesti juuri vihreiltä paikan, sillä vihreät eivät ole perinteisestä oikeisto-vasemmisto -jaottelusta huolimatta täysverinen oikeistopuolue.</p><p>&nbsp;&nbsp; &nbsp;&nbsp;&nbsp; &nbsp;&nbsp;&nbsp; &nbsp;&nbsp;&nbsp; &nbsp;&nbsp;&nbsp; &nbsp;***</p><p>Ryhmä &quot;Muut&quot; olivat taas muutaman kymmenyksen tarkkuudella samanlainen sillisalaattijakojäännös kuten kaikissa vaaleissa. Näiden puolueiden toivottomuutta kuvaa se, että jos nämä kaikki olisivat liittoutuneet kristillisdemokraattien kanssa, he olisivat saaneet Sari Essayahin (kd) vain läpi.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Nyt olisi eurovaaleista kirjoittaa vaikka mitä, mutta summaillaanpa nyt toimittaja Yrjö Raution tapaan jonkinlaisia heittolaukauksia. Yhtään bloggausta tahi toimittajan analyysia, kolumnia ja pääkirjoitusta en ole asiasta tälle ja eiliselle päivälle lukenut Jyrki Lehtolan perjantaista kolumnia lukuun ottamatta, pelkkien perusuutisten varassa ollut, joten taatusti lahjomatonta näkökulmaa tarjolla. 

                    ***

Kokoomuksen voitto oli niin odotettu, että ainut pettymyksen paikka oli se, että odotetun 4 paikan sijasta ei tullut kuin 3 paikkaa. Kokoomuksen ylivoimakin oli aivan musertava: suurempi yksistään kuin koko vasemmisto yhteensä. 

                    ***

Pistää miettimään Jyrki Lehtolan tapaan, että mitä mahtaa liikkua niillä mielessä, jotka tyhjäsivät pankkitilinsä ja pahimmassa tapauksessa ottivat velkaa, että saivat kuvansa joutomaalle näkyville vailla mitään mahdollisuuksia läpimenoon. Päällimmäisenä käy mielessä vihreiden Antero Vartia, jonka noin 100 000 € vaalibudjetti oli enemmän kuin ylimitoitettu äänimäärään nähden. 

                    ***

Tällä kertaa pienoisen jytkyn teki kepu. Prosentuaalinen äänisaalis oli hyvä ja kahden kärjen taktiikka toimi kaikesta huolimatta. Nyt on Aldessa tarjolla Suomesta yö päivä, Väyrynen ja Rehn Jäätteenmäen kera. Ei tule olemaan helppoa ryhmän sisällä, kun tietää Keminmaan ikiliikkujan egon ja tarmon ja Alden Väyrysvastaiset linjaukset. 

                    ***

No, Väyrynen nyt todennäköisesti kaupittelee itseään ensi keväänä eduskuntaankin, joten lyhyeksi voi kausi jäädä ja Hannu Takkula nousta varalta Brysselin koneeseen. Toki ministerinpaikkaa pienemmällä vakanssilla Väyrynen ei europarlamentista kotimaahan liikahda, kuten vuoden 2007 eduskuntavaaleissakin sen teki selväksi, joten Takkula saa jännittää loppuun asti.

                    ***

Persut tekivät pienoisen flopin ennakko-odotuksiin nähden. Toki itseään voivat siitä syyttää, sillä he ovat demonisoineet koko EU:n niin pahoin, että heidän väkensä karttaa EU:ta jo kiertämällä äänestyskopitkin kaukaa. Eduskuntavaaleissa on odotettavissa ainakin hienoinen nousu, sillä persut ovat ennen kaikkea kotimaan puolue.

                    ***

Demarit osoittivat olevansa se puoluemaailman jakojäännös ja iltaruskon porukka. Taannoin juteltiin siitä, että pitäisikö vasemmistoliiton liittyä demareihin, että vasemmisto yhdessä keräisi voimansa. Pian voi demarit kolkutella vasemmistoliiton ovea, jos kurssia reivataan liiaksi vasemmalle. Pitkän linjan demari Lasse Lehtinenkin epäili taannoin Nykypäivässä, että demarit kutistuvat Rinteen avulla 10 pinnan puolueeksi. Tahti näyttää otolliselta sille. Ensi kevään eduskuntavaalit ovat se viimeinen kohtalon kysymys ja näytön paikka.

                    ***

RKP kiitteli jo osuvasti Halla-ahoa siitä, että heidän paikkansa varmistui Halla-ahon ansiosta, kun hän meni munaamaan perus persumaiseen tapaan ja panettelemaan RKP:tä päivä pari ennen vaaleja. Paljon on persuilla vielä oppimista hyvistä vaalitavoista ja oikeasta strategiasta.

                    ***

Petri Sarvamaalla (kok) on myös jännittämistä aika lailla. Jos Alexander Stubb valitaan kokoomuksen uudeksi puheenjohtajaksi, Sarvamaan ei tarvitse vieläkään palata toimittajan hommiin, kun Stubb luovuttaa paikkansa hänelle. Vaan tiukaksi menee kamppailu pj-paikasta Jan Vapaavuoren kanssa.

                    ***

Nyt on myös tarjolla pienoinen pätkä kansanedustajuus monelle tyypille. Vaasan vaalipiiristä Miapetra Kumpula-Natrin (sd) tilalle nousee pitkän linjan demari ja viime eduskuntavaaleissa niukasti rannalle jäänyt Harry Wallin. Hyviin asetelmiin herra pääsee ensi kevään eduskuntavaaleja ajatellen samoin kuin kaikki muutkin.

                    ***

Vasemmistoliitto sai odotetun piristysruiskeen palaamalla euroareenalle Kyllösen kera. Oppositiosta päin pelaaminen söi mahdollisesti juuri vihreiltä paikan, sillä vihreät eivät ole perinteisestä oikeisto-vasemmisto -jaottelusta huolimatta täysverinen oikeistopuolue.

                    ***

Ryhmä "Muut" olivat taas muutaman kymmenyksen tarkkuudella samanlainen sillisalaattijakojäännös kuten kaikissa vaaleissa. Näiden puolueiden toivottomuutta kuvaa se, että jos nämä kaikki olisivat liittoutuneet kristillisdemokraattien kanssa, he olisivat saaneet Sari Essayahin (kd) vain läpi.

]]>
0 http://timoekman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/169055-vaalianalyysia#comments Eurovaalit 2014 Eurovaalitulos Mon, 26 May 2014 14:45:10 +0000 Timo Ekman http://timoekman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/169055-vaalianalyysia
Pienpuolueiden menestys ja ääniharavat http://ilikka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/169052-pienpuolueiden-menestys-ja-aaniharavat <p>Pienpuolueet pärjäsivät eurovaaleissa hyvin, huolimatta siitä että YLE pyrki polkemaan heidän näkyvyyttään kuten perinteisiin kuuluu. Pienpuoluetentti saatiin televisioitavaksi vasta väännön jälkeen, se oli alunperin tarkoitettu pelkäksi radiotentiksi. Näin ainakin minulle ilmoitettiin luotettavasta lähteestä.</p><p>Suomessa ei tunnu politiikan saralla olevan tiedonvälitystä lainkaan, vaan lehdistö on valjastettu suosimaan vakiintuneita puolueita ja jättämään ulos kaikki uudet yrittäjät, jotka kuitenkin maksavat YLE-veroa ja joilla ei ole puoluetukea, oikeastaan minkäänlaista organisaatiota, varakkaita tukijoita tai juurikaan medianäkyvyyttä vaalien välillä ja politiikkansa sisältöjen puolesta lähinnä yksittäisen vaalitentin verran. Olisi reilua jos YLE olisi tässä tasapuolinen kuten se haluaa julistuksissaankin olla kaikkien muiden vähemmistöjen, paitsi poliittisten vähemmistöjen, suhteen.</p><p>Yleisradiota voi kuitenkin ansaitusti kiittää siitä että se järjesti neliminuuttiset ehdokashaastattelut kaikille ehdokkaille puolueista riippumatta. Tosin se on omituista miksei se voinut esittää niitä televisiossa vaikkapa puolueittain, vaan laittoi ne pelkästään nettiin ja sinnekin hieman epäedullisessa lajitteluformaatissa.</p><p>Seuraavaksi puolueiden menestys ja parhaiten pärjänneet ehdokkaat:</p><p><strong>Muutos 2011</strong> -puolue on yhden kansanedustajan omaavana toimittajien inhokki vanhan järjestyksen haastajana sekä toisaalta äärimmäisen epäsovinnaisesta toiminnastaan johtuen. Siksi Muutokseen sovellettiin toimittajien puolelta luovaa tulkintaa jossa puolue oli eduskuntapuolueita esitellessä eduskunnan ulkopuolinen puolue ja eduskunnan ulkopuolisia esitellessä eduskuntapuolue. Puolue sai julkisuustempauksistaan huolimatta vain 4873 ääntä ja oli kuuden pienpuolueen listalla neljänneksi suosituin. Suosituin ehdokas oli ristiriitaisia mielipiteitä herättävä liikemiespersoona <strong>Peter Fryckman</strong> keräten 870 äänen kannatuksen.&nbsp;</p><p>Suosituin eduskunnan ulkopuolisista oli <strong>Piraattipuolue</strong> joka keräsi yli 12 000 ääntä ja lisäsi 0,7 % kannatukseensa, vaikkakin oli vähemmän suosittu valtakunnallisesti kuin eduskuntavaaleissa. Piraatit menevät yleistä trendiä vastaan, sillä useimmat pienpuolueet keräävät eurovaaleissa parhaan tuloksensa. Suosituin ehdokas oli Pirate Bayn yhtenä perustajana kuuluisuuteen noussut <strong>Peter Sunde</strong> vaikuttavan 2897 äänen voimin.&nbsp;</p><p>Liki puolet vähemmän eli 5 963 äänen tasolle ylsi vasemmistoreliikki nimeltä <strong>Suomen Kommunistinen Puolue</strong>. Useimmat tuntevat SKP:n ja puolue on noussut puoluerekisteriin viimeksi eduskuntavaalien 2011 jälkeen jäätyään taas kaksissa peräkkäisissä eduskuntavaaleissa vaille edustajia. Puolueen kärkeen nousi Espoolainen varatuomari <strong>Arjo Suonperä</strong> keräten 618 äänen potin.</p><p>Monien eurokriittisten sydämeen uinut <strong>Itsenäisyyspuolue </strong>kiilasi pronssille ja sai 5688 ääntä. Puolueen suosituin ehdokas on pitkäaikainen puheenjohtaja <strong>Antti Pesonen</strong> joka 1567 äänen nosteella erottui selkeästi puolueensa muista ehdokkaista.</p><p>Muutos 2011 jälkeen toiseksi viimeisenä pienpuoluesarjassa on <strong>Köyhien Asialla</strong>, jonka äänet 2707 kappaleen voimalla tekivät puolueesta suositumman verrattuna viime eurovaaleihin kuin eduskuntavaaleihin. Puheenjohtaja <strong>Terttu Savola</strong> on ilmoittanut saaneensa tehtävän puolueen johtamiseen suoraan Jumalalta ja oli puolueensa ääniharava 1127 kannattajan siunauksella.</p><p>Aiemmin Vapauspuolueena tunnettu ja nykyisin Olavi Mäenpään johtama <strong>Sinivalkoinen Rintama</strong> sai 1245 ääntä ja jäi siten pienpuolueiden hännille. Varapuheenjohtaja <strong>Anu Palosaari</strong> sai puolueelle 561 ääntä ja oli listansa äänikuningatar. Vähemmän yllättäen listan äänikuningas taas oli 276 ääntä kerännyt <strong>Kai Aalto</strong> joka tuli tunnetuksi myös Komentaja Aaltona sekä henkilönä jonka <strong>Pekka Siitoin</strong> nimesi seuraajakseen Suomen kansallissosialistisen toiminnan johdossa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Pienpuolueet pärjäsivät eurovaaleissa hyvin, huolimatta siitä että YLE pyrki polkemaan heidän näkyvyyttään kuten perinteisiin kuuluu. Pienpuoluetentti saatiin televisioitavaksi vasta väännön jälkeen, se oli alunperin tarkoitettu pelkäksi radiotentiksi. Näin ainakin minulle ilmoitettiin luotettavasta lähteestä.

Suomessa ei tunnu politiikan saralla olevan tiedonvälitystä lainkaan, vaan lehdistö on valjastettu suosimaan vakiintuneita puolueita ja jättämään ulos kaikki uudet yrittäjät, jotka kuitenkin maksavat YLE-veroa ja joilla ei ole puoluetukea, oikeastaan minkäänlaista organisaatiota, varakkaita tukijoita tai juurikaan medianäkyvyyttä vaalien välillä ja politiikkansa sisältöjen puolesta lähinnä yksittäisen vaalitentin verran. Olisi reilua jos YLE olisi tässä tasapuolinen kuten se haluaa julistuksissaankin olla kaikkien muiden vähemmistöjen, paitsi poliittisten vähemmistöjen, suhteen.

Yleisradiota voi kuitenkin ansaitusti kiittää siitä että se järjesti neliminuuttiset ehdokashaastattelut kaikille ehdokkaille puolueista riippumatta. Tosin se on omituista miksei se voinut esittää niitä televisiossa vaikkapa puolueittain, vaan laittoi ne pelkästään nettiin ja sinnekin hieman epäedullisessa lajitteluformaatissa.

Seuraavaksi puolueiden menestys ja parhaiten pärjänneet ehdokkaat:

Muutos 2011 -puolue on yhden kansanedustajan omaavana toimittajien inhokki vanhan järjestyksen haastajana sekä toisaalta äärimmäisen epäsovinnaisesta toiminnastaan johtuen. Siksi Muutokseen sovellettiin toimittajien puolelta luovaa tulkintaa jossa puolue oli eduskuntapuolueita esitellessä eduskunnan ulkopuolinen puolue ja eduskunnan ulkopuolisia esitellessä eduskuntapuolue. Puolue sai julkisuustempauksistaan huolimatta vain 4873 ääntä ja oli kuuden pienpuolueen listalla neljänneksi suosituin. Suosituin ehdokas oli ristiriitaisia mielipiteitä herättävä liikemiespersoona Peter Fryckman keräten 870 äänen kannatuksen. 

Suosituin eduskunnan ulkopuolisista oli Piraattipuolue joka keräsi yli 12 000 ääntä ja lisäsi 0,7 % kannatukseensa, vaikkakin oli vähemmän suosittu valtakunnallisesti kuin eduskuntavaaleissa. Piraatit menevät yleistä trendiä vastaan, sillä useimmat pienpuolueet keräävät eurovaaleissa parhaan tuloksensa. Suosituin ehdokas oli Pirate Bayn yhtenä perustajana kuuluisuuteen noussut Peter Sunde vaikuttavan 2897 äänen voimin. 

Liki puolet vähemmän eli 5 963 äänen tasolle ylsi vasemmistoreliikki nimeltä Suomen Kommunistinen Puolue. Useimmat tuntevat SKP:n ja puolue on noussut puoluerekisteriin viimeksi eduskuntavaalien 2011 jälkeen jäätyään taas kaksissa peräkkäisissä eduskuntavaaleissa vaille edustajia. Puolueen kärkeen nousi Espoolainen varatuomari Arjo Suonperä keräten 618 äänen potin.

Monien eurokriittisten sydämeen uinut Itsenäisyyspuolue kiilasi pronssille ja sai 5688 ääntä. Puolueen suosituin ehdokas on pitkäaikainen puheenjohtaja Antti Pesonen joka 1567 äänen nosteella erottui selkeästi puolueensa muista ehdokkaista.

Muutos 2011 jälkeen toiseksi viimeisenä pienpuoluesarjassa on Köyhien Asialla, jonka äänet 2707 kappaleen voimalla tekivät puolueesta suositumman verrattuna viime eurovaaleihin kuin eduskuntavaaleihin. Puheenjohtaja Terttu Savola on ilmoittanut saaneensa tehtävän puolueen johtamiseen suoraan Jumalalta ja oli puolueensa ääniharava 1127 kannattajan siunauksella.

Aiemmin Vapauspuolueena tunnettu ja nykyisin Olavi Mäenpään johtama Sinivalkoinen Rintama sai 1245 ääntä ja jäi siten pienpuolueiden hännille. Varapuheenjohtaja Anu Palosaari sai puolueelle 561 ääntä ja oli listansa äänikuningatar. Vähemmän yllättäen listan äänikuningas taas oli 276 ääntä kerännyt Kai Aalto joka tuli tunnetuksi myös Komentaja Aaltona sekä henkilönä jonka Pekka Siitoin nimesi seuraajakseen Suomen kansallissosialistisen toiminnan johdossa.

]]>
0 http://ilikka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/169052-pienpuolueiden-menestys-ja-aaniharavat#comments Eurovaalit 2014 Pienpuolueet Mon, 26 May 2014 13:36:03 +0000 Ilkka Partanen http://ilikka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/169052-pienpuolueiden-menestys-ja-aaniharavat